Ensimmäinen perustulokokeilu kesti kaksi vuotta. Vuoden 2017 alussa aloitettuun perustulokokeiluun osallistui 2000 25−58 -vuotiasta henkilöä. Perustuloa maksettiin 2 vuoden ajan 560 €/kk. Kokeilun tarkoituksena oli saada tietoa, kuinka perustulo edistää työllistymistä.
Suomen hallitus on selvityttänyt sosiaaliturvan uudistamista asiantuntijoiden muodostaman Sosiaaliturvakomitean avulla, selvityksessä on arvioitu sosiaaliturvan vaihtoehtoisten järjestämistapojen, ennen kaikkea perustulon, sosiaalitilin sekä yhden perusturvaetuuden ja osallistumislisän sopivuutta Suomen järjestelmään.
Työryhmä on selvittänyt järjestämistapoja sosiaaliturvan osalta:
- perustulo
- sosiaalitili
- yksi perusturvaetuus ja osallistumislisä.
Sosiaalitilissä etuuksien rahoittamiseksi maksettavat maksut ohjattaisiin henkilökohtaiselle tilille. Työryhmän tarkastelema esimerkkimalli käsittäisi työttömyysturvan ja opintoetuudet, ja muilta osin nykyjärjestelmä säilyisi ennallaan. Työttömyys- ja opintoetuudet vähentäisivät tilin saldoa. Tilin ylijäämän saisi omaan käyttöön esimerkiksi eläköityessä. Sosiaalitilimallissa etuuksien tasot ja niiden saamisen ehdot säilyisivät nykyisellään.
Työryhmä on selvittänyt lisäksi yhtä perusturvaetuutta ja osallistumislisää. Työryhmän hahmot-telemassa esimerkissä yhden perusturvaetuuden perusosassa yhdistyisivät työikäisten perusturva-etuudet ja opintoraha. Kotihoidontuki ja omaishoidontuki muodostaisivat hoivaosan. Osallistumislisää saisi perusosan päälle, kun täyttäisi osallistumiskriteerin.
Lue tarkemmin, miten selvittely etenee: Perustuloselvittely
Perustulo
Perustulo poikkeaa monin tavoin nykyisen sosiaaliturvan periaatteista: se ei ole syyperusteinen,
velvoittava eikä tulovähenteinen etuus. Toisin sanoen samansuuruista tukea saisivat kaikki
tietynikäiset yksilöt esimerkiksi Suomessa asumisen perusteella. Mitään erityistä syytä tai toimintaa
etuuden saamiseksi ei edellytetä.
Perustulo maksettaisiin tulotasosta riippumatta ja rahoitettaisiin verovaroin. Suomalaisessa keskustelussa perustulon tavoitteet ovat liittyneet yleensä tavalla tai toisella työllisyyteen: työn murrokseen vastaamiseen, matalapalkkaisen työn mahdollistamiseen sekä kannustin- ja byrokratialoukkujen karsimiseen
Sosiaalitilissä sosiaaliturvan pohjana tai sen osana on henkilökohtainen laskennallinen tili, jota
työtuloista perittävät maksut kerryttävät ja tililtä maksetut etuudet pienentävät. Sosiaalitilin
laskennallinen ylijäämä maksettaisiin yksilölle suurempana eläkkeenä. Sosiaalitilin idea on rahoittaa
sosiaaliturvaa enemmän yksilön elinkaaren sisällä kuin yksilöiden välillä, mikä lisäisi kannustimia
tehdä töitä.
Yksi perusturvaetuus viittaa nykyisten perusturvaetuuksien yhtenäistämiseen ja muiden etuuksien
kuten hoiva- ja asumisetuuksien yhdistämiseen yhden perusturvaetuuden osiksi.
Yksi perusturvaetuus perustuu Ruotsin ja Norjan esimerkin mukaiseen keskeisen sosiaaliturvalainsäädännön kokoamiseen yhteen lakiin sekä Yhdistyneen kuningaskunnan Universal Creditin piirteisiin. Järjestämistavan tavoitteena on yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää, mutta etuus olisi edelleen syyperusteinen ja velvoittava mahdollistaen näin muun muassa tarpeellisten palvelujen kytkemisen etuuteen.
Perusteluja perustulolle
Työn ja toimeentulon turvaaminen on tärkein keino syrjäytymisen ehkäisemiseen ja turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen. Hyvä keino on siihen on perustulo tai uudella nimellä työtulotuki, joka voisi tulevaisuudessa mahdollistaa yhä useamman ihminen hankkivan toimeentulonsa yhdistämällä sosiaaliturvaa, palkkatuloja tai yrittäjyyttä.Sosiaaliturvakomitean esitys seuraavalle hallitukselle perusturvaetuuksien yhtenäistämisestä ja
yhdistämisestä on seuraava:
Sosiaaliturvakomitea kannattaa yhden perusturvaetuuden selvittämistä sosiaaliturvauudistuksen
seuraavana vaiheena. Yksi perusturvaetuus olisi syyperusteinen etuus. Perusturvaetuuden
myöntämisen ehdot ja perusteet olisivat erilaiset riippuen elämäntilanteesta. Yhteen
perusturvaetuuteen esitetään vaiheittaista siirtymistä.
Sosiaaliturvakomitea esittää syyperusteisten perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä
ansioturva huomioiden. Yhtenäistäminen kattaa etuuksien myöntämisedellytykset ja
määräytymisperusteet soveltuvin osin sekä toimeenpanon.
Tarkoituksena on selkeyttää ja yksinkertaistaa vaiheittain etuusjärjestelmää ja sen toimeenpanoa sekä helpottaa siirtymistä etuudelta toiselle. Etuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä valmistellaan säilyttäen nykyisen sosiaalivakuutuksen periaatteet syyperusteisuudesta ja tarveharkinnasta.
Yhtenäistäminen ja yhdistäminen koskevat seuraavia perusturvaetuuksia:
- työmarkkinatuki
- peruspäiväraha
- sairauspäiväraha
- Kelan kuntoutusraha
- vanhempainpäivärahat
Perustuloa vai jotakin muuta?
Näistä tulomalleista olisi parasta kehittää yksi toimiva tulomalli, joka mahdollistaisi aktiivisen toimeliaisuuden työelämän ja työllistymisen eri tavoissa.Joka tapauksessa on selvää, että tulevien vuosien muutokset työmarkkinoilla tarvitsevat jonkinlaista perustuloa, minkä nimen se nyt lopulta saakaan, turvaamaan ihmisten elämää digitalisaation, tekoälyn ja robotisaation aihettamissa muutoksissa.
Lähteet
Valtioneuvosto. (2019). Hallitusohjelma. [online] Available at: https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma [Accessed 18 Dec. 2019].
Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavat (2023). Available at: https://stm.fi/-/sosiaaliturvan-vaihtoehtoiset-jarjestamistavat-selvitysraportti-on-julkaistu (Accessed: 2 March 2023).
Stm.Fi, 2023, https://stm.fi/documents/1271139/148073972/. Accessed 2 Mar 2023.