Aikaisemmin on tehty perustulokokeilu, joka toteuttiin Sipilän hallituksen toimesta vuosina 2017 ja 2018. Marinin hallitus jatkoi perustulon selvittelyä. Ensimmäinen perustulokokeilu kesti kaksi vuotta. Vuoden 2017 alussa aloitettuun perustulokokeiluun osallistui 2000 25−58 -vuotiasta henkilöä. Perustuloa maksettiin 2 vuoden ajan 560 €/kk. Kokeilun tarkoituksena oli saada tietoa, kuinka perustulo edistää työllistymistä.
Suomen hallitus on selvityttänyt sosiaaliturvan uudistamista asiantuntijoiden muodostaman Sosiaaliturvakomitean avulla, selvityksessä on arvioitu sosiaaliturvan vaihtoehtoisten järjestämistapojen, ennen kaikkea perustulon, sosiaalitilin sekä yhden perusturvaetuuden ja osallistumislisän sopivuutta Suomen järjestelmään.
Työryhmä on selvittänyt aikaisemmin järjestämistapoja sosiaaliturvan osalta:
- perustulo
- sosiaalitili
- yksi perusturvaetuus ja osallistumislisä.
Lue tarkemmin selvittelystä: Perustuloselvittely
Sosiaaliturvan uudistaminen yleistuen mallilla
Suomen hallitus on päättänyt toteuttaa perusturvan uudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemät suositukset ja selvitykset huomioiden.
Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvarainen osan viimesijaiseksi turvaksi.
Yksi yleistuki vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman lineaarisesti, jolloin työstä käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin.
Hallitus perustelee sosiaaliturvan uudistamista yleistuella useilla syillä
Yksinkertaisuus: Yleistuki yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää. Sen sijaan, että olisi useita erilaisia tukia eri tarkoituksiin, yleistuki kattaa perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.
Työhön kannustaminen: Yleistuki on suunniteltu siten, että se vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman lineaarisesti. Tämä tekee työstä käteen jäävästä tulosta helpommin ennakoitavaa ja kannustaa työntekoon.
Etuuden myöntämisen ehdot: Perusturvaetuuden myöntämisen ehdot ja perusteet ovat erilaiset riippuen elämäntilanteesta. Etuuden nostaminen velvoittaa osallistumaan työnhakuun, tarjottuihin palveluihin tai muihin erikseen mainittuihin velvoitteisiin, kuten koulutukseen tai kuntoutukseen.
Matalapalkkaisen työn kannustavuuden parantaminen: Hallitus aikoo parantaa matalapalkkaisen työn kannustavuutta yleistuen avulla. Tämä auttaa helpottamaan työvoimapulaa.
Perusturvan riittävyyden ja tason tutkiminen: Työnteon kannustavuutta suhteessa sosiaaliturvaan eri elämäntilanteissa ja perhetyypeille tulee tutkia säännöllisesti rinnan perusturvan riittävyyden ja tason kanssa.
Yleistuki
Perusturvaetuuden myöntämisen ehdot ja perusteet ovat erilaiset riippuen elämäntilanteesta. Etuuden nostaminen velvoittaa osallistumaan työnhakuun, tarjottuihin palveluihin tai muihin erikseen mainittuihin velvoitteisiin, kuten koulutukseen tai kuntoutukseen.
Yhteen perusturvaetuuteen siirrytään vaiheittain tukien määräytymisperusteita yhdistämällä valtion talouden nykytila huomioiden. Etuuksien yhtenäistäminen aloitetaan luomalla asiakkaille yhden hakemuksen malli. Hakemuksen tietojen perusteella Kela ratkaisee asiakkaalle kuuluvat etuudet ja tekee elämäntilanteeseen sopivan etuusehdotuksen.
Työmarkkinatuen, peruspäivärahan, sairauspäivärahan, Kelan kuntoutusrahan ja vanhempainpäivärahojen vähimmäistaso yhtenäistetään ja lapsikorotukset, korotusosat sekä suojaosat poistetaan. Yleistuen mallin kehittämisen yhteydessä kiinnitettään erityistä huomiota riittävän toimeentulon ja palveluiden turvaamiseen
Hallitus perustelee sosiaaliturvan uudistamista yleistuella useilla syillä
Yksinkertaisuus: Yleistuki yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää. Sen sijaan, että olisi useita erilaisia tukia eri tarkoituksiin, yleistuki kattaa perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.
Työhön kannustaminen: Yleistuki on suunniteltu siten, että se vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman lineaarisesti. Tämä tekee työstä käteen jäävästä tulosta helpommin ennakoitavaa ja kannustaa työntekoon.
Etuuden myöntämisen ehdot: Perusturvaetuuden myöntämisen ehdot ja perusteet ovat erilaiset riippuen elämäntilanteesta. Etuuden nostaminen velvoittaa osallistumaan työnhakuun, tarjottuihin palveluihin tai muihin erikseen mainittuihin velvoitteisiin, kuten koulutukseen tai kuntoutukseen.
Matalapalkkaisen työn kannustavuuden parantaminen: Hallitus aikoo parantaa matalapalkkaisen työn kannustavuutta yleistuen avulla. Tämä auttaa helpottamaan työvoimapulaa.
Perusturvan riittävyyden ja tason tutkiminen: Työnteon kannustavuutta suhteessa sosiaaliturvaan eri elämäntilanteissa ja perhetyypeille tulee tutkia säännöllisesti rinnan perusturvan riittävyyden ja tason kanssa.
Yhteenveto
Hallitus aikoo uudistaa sosiaaliturvaa siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi. Tavoitteena on luoda yksi yleistuki, joka sisältää perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yleistuki vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman lineaarisesti, jolloin työstä käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin.
Perusturvaetuuden myöntämisen ehdot ja perusteet ovat erilaiset riippuen elämäntilanteesta. Etuuden nostaminen velvoittaa osallistumaan työnhakuun, tarjottuihin palveluihin tai muihin erikseen mainittuihin velvoitteisiin, kuten koulutukseen tai kuntoutukseen.
Yhteen perusturvaetuuteen siirrytään vaiheittain tukien määräytymisperusteita yhdistämällä valtion talouden nykytila huomioiden. Etuuksien yhtenäistäminen aloitetaan luomalla asiakkaille yhden hakemuksen malli puoliväliriiheen mennessä.
Työvoimapulan helpottamiseksi hallitus parantaa matalapalkkaisen työn kannustavuutta. Työnteon kannustavuutta suhteessa sosiaaliturvaan eri elämäntilanteissa ja perhetyypeille tulee tutkia säännöllisesti rinnan perusturvan riittävyyden ja tason kanssa.
Lähteet
Valtioneuvosto. (2023). Hallitusohjelma. [online] Available at: https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/4/3 [Accessed 16 Aug. 2023].
Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavat (2023). Available at: https://stm.fi/-/sosiaaliturvan-vaihtoehtoiset-jarjestamistavat-selvitysraportti-on-julkaistu (Accessed: 2 March 2023).
Stm.Fi, 2023, https://stm.fi/documents/1271139/148073972/. Accessed 2 Mar 2023.