 |
| Kuva: Pixabay/CC0 Public Domain |
Perustulokokeilu kestää kaksi vuotta. Vuoden 2017 alussa aloitettuun perustulokokeiluun osallistuu 2000 25−58 -vuotiasta henkilöä. Perustuloa maksetaan 2 vuoden ajan 560 €/kk. Kokeilun tarkoituksena on saada tietoa, kuinka perustulo edistää työllistymistä.
Perustulo on verovapaata tuloa ja se korvaa työttömyyskorvauksena maksetun peruspäivärahan. Se ei vaikuta muihin tukiin, kuten esim. Kelan asumistukeen. Kokeilun perusajatuksena on, että työtön voi ottaa vastaan työtä, joko lyhytaikaisia "pätkätöitä" tai pitempiaikaistakin työtä, tai työllistää itsensä ryhtymällä yrittäjäksi. Kokeilulla halutaan selvittää työllistyykö perustuloa saavat ihmiset paremmin kuin muut työttömät. Kokeilun tuloksista riippuu, missä muodossa perustulo toteutetaan jatkossa.
Perustulolla halutaan kannustaa ja aktivoida ottamaan vastaan työtä poistamalla ns. kannustinloukku, jonka nykyinen työttömyysturvajärjestelmä on luonut. Perustulo tekee lyhytaikaisenkin työn vastaanottamisesta helppoa ja kannattavaa. Perustuloa saava voi helposti ottaa vastaan lyhyitä sijaisuuksia tai keikkatöitä. Omat työtulot eivät vähennä perustuloa, siksi työn vastaanottaminen ja yrittäminen on kokeilussa mukana olevalle aina kannattavaa. Tutustu: Työnhakuopas.
Katso: Perustulon perusteet-video
Perusteluja perustulolle
Suomessa nuorten aikuisten työttömyys on kasvamassa. OECD:n tilastojen mukaan jo yli viidennes suomalaisista 20–24 vuotiaista miehistä on tällä hetkellä vailla työtä. Maailma ja työmarkkinat ovat voimakkaassa muutosprosessissa globalisaation ja digitalisaation takia. Sitran tekemä selvitys tulevaisuuden työstä ja toimeentulosta osoittaa, että monien nykyisten ammattien ja työpaikkojen määrä vähentyy merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Nykyisiä ammatteja katoaa ja tilalle syntyy uutta ja korvaavaa työtä, mutta riittääkö sitä kaikille, on toinen kysymys. Suomalaiseen yhteiskuntaan on vakiintunut jo nyt tilanne,että hyvinäkään vuosina työtä ei ole ollut kaikille. Lue lisää: Digitalisaation vaikutus työmarkkinoihin.
Perustulolla alkaa olla jo kiire, sillä robotisaatio etenee vauhdilla maailmalla ja yrityksissä. Suomalaisten yritysten on oltava tässä kehityksessä mukana, etteivät putoa kehityksen ja kilpailukyvyn kelkasta. Esimerkkinä tästä kehityksestä on Kiinasta tulevat robotisaatio-uutiset (suomeksi) Chinese Factory Replaces 90% Of Human Workers With Robots (englanniksi). Tässä robotisaation kehityksestä kertovassa uutisessa matkapuhelimia valmistava tehdas korvasi suurimman osan työntekijöistä roboteilla. Ennen 650 ihmistä työllistänyt tehdas työllistää enää 60 ihmistä ja siirtymävaiheen jälkeen arvion mukaan vain noin 20 työntekijää tehtaan ja robottien ylläpitäjinä. Robotisoimalla tämä matkapuhelintehdas paransi tuottavuutta 250%, sekä vähensi tuotevirheiden määrää 25%:sta 5%:iin, eli työn laatu parani merkittävästi. Suomalaisten kilpailukykysopimus työaikaa pidentämällä kalpenee tällaisten tulosten edessä, eikä todellakaan kauaa auta.
Työn ja toimeentulon turvaaminen on tärkein keino syrjäytymisen ehkäisemiseen ja turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen. Hyvä keino on juuri nyt kokeiltavana oleva perustulo, joka voisi tulevaisuudessa mahdollistaa yhä useamman ihminen hankkivan toimeentulonsa yhdistämällä sosiaaliturvaa, palkkatuloja tai yrittäjyyttä. Perustulo turvaisi tarvittaessa ihmisten vähimmäistoimeentulon, jonka lisäksi olisi mahdollista hankkia lisätuloja useammasta eri lähteestä. Erityisesti perustulo antaisi mahdollisuuksia pienyrittämiseen ja itsensä työllistämiseen ja se turvaisi vähimmäistulon silloinkin, kun yrittäjän taloudessa on niukempaa. Lue myös: Yrityksen perustamisopas.
Lyhyesti: Perustulo
- yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää ja purkaa kannustinloukkuja
- tekee lyhyenkin työn vastaanottamisesta kannattavaa
- rohkaisee pienyrittäjyyteen ja luovaan työhön esim. kulttuurialalla
- tukee ihmisten omaa aktiivisuutta
Tätä perustulo nyt kokeillaan ja osallistumistuloa selvitellään, mikä näistä malleista olisi paras sosiaaliturvan toteuttamiselle käytännössä. Näistä tulomalleista olisi parasta kehittää yksi toimiva perustulo, joka mahdollisesti sisältäisi joitakin aktivoivia elementtejä osallistumistulomallista. Sitä maksettaisiin työttömille, jotka aktivoituvat tekemään osa-aikatyötä, keikkatyötä, lyhytaikaisia määräaikaistöitä, vapaaehtoistyötä, omaishoitotyötä tai työllistävät itsensä ryhtymällä ammatinharjoittajiksi ja pienyrittäjiksi.
Perustuloa tulisi maksaa myös kaikille työssä käyville pienituloisille sekä yhteiskunnan hyväksi jollakin muulla tavalla aktiivisesti toimiville, joiden tulot jäävät tietyn tulorajan alle. Tämä tuloraja olisi määriteltävä siten, että jokainen suomalainen voisi elää aineellisten tarpeiden suhteen inhimillistä elämää.
Joka tapauksessa on selvää, että tulevien vuosien muutokset työmarkkinoilla tarvitsevat jonkinlaista perustuloa (tai millä nimellä sitä halutaankaan nimittää) turvaamaan ihmisten elämää, sillä työtä tulee siirtymään yhä enenevästi robottien ja automaation tehtäväksi.
Perustulolla alkaa olla jo kiire, sillä robotisaatio etenee vauhdilla maailmalla ja yrityksissä. Suomalaisten yritysten on oltava tässä kehityksessä mukana, etteivät putoa kehityksen ja kilpailukyvyn kelkasta. Esimerkkinä tästä kehityksestä on Kiinasta tulevat robotisaatio-uutiset (suomeksi) Chinese Factory Replaces 90% Of Human Workers With Robots (englanniksi). Tässä robotisaation kehityksestä kertovassa uutisessa matkapuhelimia valmistava tehdas korvasi suurimman osan työntekijöistä roboteilla. Ennen 650 ihmistä työllistänyt tehdas työllistää enää 60 ihmistä ja siirtymävaiheen jälkeen arvion mukaan vain noin 20 työntekijää tehtaan ja robottien ylläpitäjinä. Robotisoimalla tämä matkapuhelintehdas paransi tuottavuutta 250%, sekä vähensi tuotevirheiden määrää 25%:sta 5%:iin, eli työn laatu parani merkittävästi. Suomalaisten kilpailukykysopimus työaikaa pidentämällä kalpenee tällaisten tulosten edessä, eikä todellakaan kauaa auta.
Työn ja toimeentulon turvaaminen on tärkein keino syrjäytymisen ehkäisemiseen ja turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen. Hyvä keino on juuri nyt kokeiltavana oleva perustulo, joka voisi tulevaisuudessa mahdollistaa yhä useamman ihminen hankkivan toimeentulonsa yhdistämällä sosiaaliturvaa, palkkatuloja tai yrittäjyyttä. Perustulo turvaisi tarvittaessa ihmisten vähimmäistoimeentulon, jonka lisäksi olisi mahdollista hankkia lisätuloja useammasta eri lähteestä. Erityisesti perustulo antaisi mahdollisuuksia pienyrittämiseen ja itsensä työllistämiseen ja se turvaisi vähimmäistulon silloinkin, kun yrittäjän taloudessa on niukempaa. Lue myös: Yrityksen perustamisopas.
Lyhyesti: Perustulo
- yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää ja purkaa kannustinloukkuja
- tekee lyhyenkin työn vastaanottamisesta kannattavaa
- rohkaisee pienyrittäjyyteen ja luovaan työhön esim. kulttuurialalla
- tukee ihmisten omaa aktiivisuutta
Näkökulma: Perustuloa vai osallistumistuloa?
Perustulon lisäksi Suomen hallitus on selvittämässä ns. osallistumistuloa. Osallistumistuloa maksettaisiin pitkäaikaistyöttömille, jotka osallistuisivat aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Lue uusin tutkimusraportti osallistumistulosta. Tässä osallistumistulosta tiiviimpi esitys.Tätä perustulo nyt kokeillaan ja osallistumistuloa selvitellään, mikä näistä malleista olisi paras sosiaaliturvan toteuttamiselle käytännössä. Näistä tulomalleista olisi parasta kehittää yksi toimiva perustulo, joka mahdollisesti sisältäisi joitakin aktivoivia elementtejä osallistumistulomallista. Sitä maksettaisiin työttömille, jotka aktivoituvat tekemään osa-aikatyötä, keikkatyötä, lyhytaikaisia määräaikaistöitä, vapaaehtoistyötä, omaishoitotyötä tai työllistävät itsensä ryhtymällä ammatinharjoittajiksi ja pienyrittäjiksi.
Perustuloa tulisi maksaa myös kaikille työssä käyville pienituloisille sekä yhteiskunnan hyväksi jollakin muulla tavalla aktiivisesti toimiville, joiden tulot jäävät tietyn tulorajan alle. Tämä tuloraja olisi määriteltävä siten, että jokainen suomalainen voisi elää aineellisten tarpeiden suhteen inhimillistä elämää.
Joka tapauksessa on selvää, että tulevien vuosien muutokset työmarkkinoilla tarvitsevat jonkinlaista perustuloa (tai millä nimellä sitä halutaankaan nimittää) turvaamaan ihmisten elämää, sillä työtä tulee siirtymään yhä enenevästi robottien ja automaation tehtäväksi.
Lähteet
