Työtulotuki

Suomessa toteutetaan negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu eli ns. työtulotukikokeilu. Edellinen perustulokokeilu toteuttiin Sipilän hallituksen toimesta vuosina 2017 ja 2018. Rinteen hallitus jatkaa perustulokokeilua työtulotuen nimellä. Se aiotaan toteuttaa negatiivisen tuloveromallin avulla.


Kuva: Pixabay/CC0 Public Domain

Ensimmäinen perustulokokeilu kesti kaksi vuotta. Vuoden 2017 alussa aloitettuun perustulokokeiluun osallistui 2000 25−58 -vuotiasta henkilöä. Perustuloa maksettiin 2 vuoden ajan 560 €/kk. Kokeilun tarkoituksena oli saada tietoa, kuinka perustulo edistää työllistymistä.

Rinteen hallitusohjelmassa on päätetty jatkaa perustuloa koskevaa kehitystyötä toteuttamalla negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu hyödyntäen viime hallituskaudella toteutetusta perustulokokeilusta saatuja kokemuksia.


Työtulotuki


Rinteen hallitus jatkaa perustulokokeilua työtulotuen nimellä. Hallitus selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä.

Työtulotuki tarkoittaa käytännössä, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisille palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Negatiivinen tulovero tarkoittaa sitä, että jos tulot jäävät alle tietyn tulorajan, henkilölle maksetaan verojärjestelmästä tuloa tulorajaan saakka. Työtulotukea ei maksettaisi muille kuin pienituloisille.

Työtulotuki kannustaisi työllistymään muun muassa osa-aika- ja keikkatyöhön ja ulottaisi tuloverotuksen progression myös pienempiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroa.

Työtulotuella halutaan kannustaa ja aktivoida ottamaan vastaan työtä poistamalla ns. kannustinloukku, jonka nykyinen työttömyysturvajärjestelmä on luonut. Työtulotuen tarkoitus on tehdä lyhytaikaisenkin työn vastaanottamisesta helppoa ja kannattavaa. Työtulotukea saava voisi helposti ottaa vastaan lyhyitä sijaisuuksia tai keikkatöitä.


Perusteluja työtulotuelle

Työn ja toimeentulon turvaaminen on tärkein keino syrjäytymisen ehkäisemiseen ja turvallisen yhteiskunnan rakentamiseen. Hyvä keino on siihen on perustulo tai uudella nimellä työtulotuki, joka voisi tulevaisuudessa mahdollistaa yhä useamman ihminen hankkivan toimeentulonsa yhdistämällä sosiaaliturvaa, palkkatuloja tai yrittäjyyttä.

Työtulotuki turvaisi tarvittaessa ihmisten vähimmäistoimeentulon. Erityisesti perustulo tai työtulotuki antaisi mahdollisuuksia pienyrittämiseen ja itsensä työllistämiseen ja se turvaisi vähimmäistulon silloinkin, kun yrittäjän taloudessa on niukempaa.

Lyhyesti: Työtulotuki
- negatiivista tuloveroa maksettaisiin vähimmäistulorajaan saakka
- yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää ja purkaa kannustinloukkuja
- tekee lyhyenkin työn vastaanottamisesta kannattavaa
- rohkaisee pienyrittäjyyteen ja luovaan työhön esim. kulttuurialalla
- tukee ihmisten omaa aktiivisuutta.


Perustuloa vai työtulotukea?

Näistä tulomalleista olisi parasta kehittää yksi toimiva tulomalli, joka mahdollistaisi aktiivisen toimeliaisuuden työelämän ja työllistymisen eri tavoissa.

Joka tapauksessa on selvää, että tulevien vuosien muutokset työmarkkinoilla tarvitsevat jonkinlaista perustuloa tai työtulotukea, minkä nimen se nyt lopulta saakaan, turvaamaan ihmisten elämää digitalisaation, tekoälyn ja robotisaation  aihettamissa muutoksissa.

Lähteet
Valtioneuvosto. Hallitusohjelma. (2019). Retrieved 9 September 2019, from https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma