Vatsa kuntoon ruokavaliolla

Vatsa ja suolisto kuntoon ruokavalion avulla. Vatsavaivat ovat yleisiä, ja niiden syitä voi olla useita. Ruokavalion merkitys vatsan ja suoliston hyvinvoinnille on keskeinen. Voit parantaa vatsan ja suoliston kuntoa välttämällä laktoosia, gluteenia ja FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviä ruokia. Kokeilemuksen arvoisia keinoja vatsan ja suoliston kuntoon saattamiseen ovat gluteeniton, laktoositon ja FODMAP -ruokavalio.

Sisältää kaupallista yhteistyötä*


Laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi on suomalaisilla varsin yleinen. Laktoosi-intoleranssi tarkoittaa sitä, että laktoosi eli maitosokeri ei imeydy ruoansulatusjärjestelmässä. Se johtuu laktaasientsyymin vähäisestä määrästä tai sen puuttumisesta kokonaan. Imeytymätön laktoosi aiheuttaa erilaisia vatsa- ja suolisto-oireita.

Laktoositon ruokavalio voi auttaa vatsan ja suoliston tasapainoittamisessa vähentämällä vatsavaivoja, kuten turvotusta, kipua ja pahoinvointia nopeasti. Vatsan ja suoliston tasapaino voi parantua muutamassa päivässä tai viikossa. 

Jos epäilet, että vatsavaivat johtuvat laktoosista, voit kokeilla jättämällä kaikki laktoosia sisältävät ruoka-aineet pois ruokavaliostasi. Jos oireet helpottavat, on laktoosi syynä vatsaoireisiin. 

Laktoositon ruokavalio on nykyään helppo toteuttaa laktoosittomien maitotuotteiden ja muiden laktoosittomien tuotteiden avulla, joten mitään liian hankalaa ja rajoittavaa ruokavaliota siitä ei tule.

Gluteeniton ruokavalio

Gluteeni on valkuaisaine eli proteiini, jota vehnä, ruis ja ohra, sekä näistä viljoista valmistetut elintarvikkeet ja tuotteet sisältävät. Herkkävatsaisille näiden viljojen sisältämä gluteeni voi aiheuttaa vatsavaivoja, joillekin jopa keliakian. Gluteeni vaurioittaa joidenkin ihmisten ohutsuolen limakalvoa ja on yksi mahdollinen syy vatsaongelmiin.

Apteekista saatavalla keliakia-kotitestillä* voit tehdä nopean ja varman pikatestin, onko kyseessä keliakia. Jos testitulos on positiivinen, on hakeuduttava asian varmistamiseksi ja diagnosoimiseksi oman terveyskeskuksen lääkärille tarkempiin tutkimuksiin.

Keliakia vaatii hyvin tarkan gluteenittoman ruokavalion noudattamisen. Jos sinulla ei todeta varsinaista keliakiaa, voi sinulla olla kuitenkin gluteeniyliherkkyys, jos saat vatsaoireita vehnästä, rukiista ja ohrasta. Gluteeniton ruokavalio auttaa tässäkin tapauksessa. 

Gluteeniton ruokavalio voi auttaa vatsan ja suoliston tasapainoittamisessa ja rauhoittamisessa vähentämällä vatsavaivoja, kuten kipua, turvotusta, ripulia ja ummetusta nopeasti. 

Jos ihmisellä ei ole varsinaista keliakiaa, mutta hän kokee vatsavaivoja syödessään gluteenipitoisia elintarvikkeita, voi gluteeniton ruokavalio auttaa vatsan ja suoliston tasapainon paranemisessa ja oireiden vähentymisessä. Tämä voi tapahtua nopeasti muutamassa päivässä tai viikossa.

Jos tunnet epävarmuutta, ennen kuin aloitat gluteenittoman ruokavalion, kannattaa keskustella asiasta lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa.

Gluteenittomasta ruokavaliosta on tullut varsinkin Yhdysvalloissa suosittu ruokavalio, jolla tavoitellaan yleisesti parempaa terveyttä ja hyvinvointia.

FODMAP-ruokavalio

FODMAP-ruokavalio tarkoittaa, että vältetään ruokavaliossa sellaisia hiilihydraatteja, jotka fermentoituvat paksusuolessa. Fermentoituvat hiilihydraatit voivat aiheuttaa herkkävatsaiselle ongelmia, kuten kipua, turvotusta, ummetusta ripulia tai IBS=ärtyvän suolen oireyhtymä.

Tätäkin ruokavaliota voi kokeilla omin päin ja katsoa onko sillä vaikutusta. Lyhyesti FODMAP-ruokavaliossa on kysymys siitä, että vähennetään ja vältetään ruokavaliossa niitä hiilihydraatteja, jotka fermentoituvat (alkavat käymään) paksusuolessa. Tämä aiheuttaa kaasunmuodostusta ja kohottaa suolistossa olevan veden määrää, joka voi aiheuttaa vatsavaivoja.

Kokeile FODMAP-ruokavaliota vähentämällä ja välttämällä mm. näitä ruoka-aineita: ruis, vehnä, ohra, omena, päärynä, luumu, aprikoosi, kirsikka, vesimeloni, kaali, sipuli, parsa, artisokka, sienet, herneet, pavut, ksylitoli, sorbitoli, mannitoli, maltitoli, inuliini, hunaja. Myös gluteenitonta ruokavaliota voi kokeilla.

FODMAP-ruokavalion vaikutukset vatsan ja suoliston tilan tasapainoittamiseen ja rauhoittamiseen voivat vaihdella henkilöstä toiseen. Joillakin henkilöillä voi olla nopea vaikutus, kun taas toisilla se voi viedä enemmän aikaa.

Yleensä, FODMAP-ruokavalion noudattaminen alkaa vähentämällä FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviä elintarvikkeita ja lisäämällä niitä jotka eivät niitä sisällä. Tämä prosessi voi kestää useita viikkoja tai jopa kuukausia, ja se vaatii kärsivällisyyttä ja tarkkuutta. 

Jos itsehoidolliset keinot ja FODMAP-ruokavalion noudattaminen ei tuota toivottua tulosta kohtuullisessa ajassa, on suositeltavaa keskustella asiasta lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa.

Muita keinoja vatsan kunnon parantamiseen

Tässä muutamia yleisiä ja suositeltavia itsehoidollisia keinoja vatsan ja suoliston kunnon kohentamiseen ja hyvän tasapainon ylläpitämiseen edellisten keinojen lisäksi.

Juo tarpeeksi vettä: Veden juominen auttaa ravintoaineiden imeytymistä ja edistää suoliston peristaltiikkaa, mikä auttaa vähentämään ummetusta.

Liikunta: Säännöllinen liikunta edistää suoliston peristaltiikkaa ja auttaa pitämään vatsan ja suoliston kunnossa.

Stressinhallinta: Stressi voi aiheuttaa vatsa- ja suolisto-ongelmia, joten stressinhallinta- ja rentoutumistekniikat voivat olla hyödyllisiä.

Probioottien nauttiminen: Probiootit edistävät suoliston hyvinvointia ja auttavat tasapainottamaan suoliston bakteerikantaa.

Säännöllinen ateriarytmi: Syöminen säännöllisesti auttaa pitämään vatsan ja suoliston kunnossa.

Vältä ylensyöntiä: Ylensyöminen voi aiheuttaa turvotusta ja muita vatsan ja suoliston oireita, joten on tärkeää syödä sopivassa määrin.

Terveellisen ruoan valmistus: Terveellisesti valmistetut ruoat, jotka ovat runsaita kuituja ja vitamiineja ja mineraaleja, ovat hyödyllisiä vatsan ja suoliston kunnon kannalta.

TutustuLuontaistuotteet vatsan hoitamiseen*

Lue myös: Terveellinen ruoka

Lähteet
Ihmisen ravitsemus. Haglund Berit ym. Helsinki. WSOYpro Oy. 2010.
Ravitsemushoito-opas. Hyytinen Mila ym. (toim.). Helsinki. Duodecim.2009.
Lääkärin käsikirja. Jousimaa Jukkapekka ym. (toim.). Helsinki. Duodecim. 2017.