Itsetunto tarkoittaa omanarvontuntoa ja itsearvostusta, joka on ihmisen suhtautumistapa omaan itseensä. Itsetunto on ihmisen oma ajatus, tunne ja uskomus itsestään, omasta arvostaan ihmisenä. Itsetunto voi olla vahva tai heikko, ja se vaikuttaa siihen, miten ihminen kohtelee itseään ja elää elämäänsä muiden ihmisten kanssa. Hyvä itsetunto heijastuu itsevarmuutena ja itseluottamuksena elämässä.
|
| Kuva: Stable Diffusion |
Hyvä itsetunto on omanarvontuntoa, itsekunnioitusta, oman itsensä ja elämänsä näkemistä arvokkaana ja ainutkertaisena. Vahva itsetunto on ennen kaikkea sisäistä itsearvostusta, joka ei ole liiallisesti riippuvainen ulkonaisista suorituksista, yhteiskunnallisesta asemasta tai muiden ihmisten suosionosoituksista ja tykkäyksistä (some).
Itsetuntoon vaikuttaa identiteetti, kulttuuri, perhe ja ihmisen kasvuympäristö, koulutus, kokemukset ja saavutukset, minäkuva ja muiden ihmisten arvioinnit omasta itsestä ja se voi muuttua ajan myötä. Itsetuntoa voi myös kehittää, parantaa ja vahvistaa tietoisesti.
Itsetunnon kehitys
Itsetunto on henkilökohtaisen arvon ja kyvyn tunne, jonka perusta kehittyy lapsuuden perhesuhteissa ja sosiaalisessa ympäristössä. Vanhemmat voivat vahvistaa lapsen itsetuntoa ilmaisemalla kiintymystä ja tukea lapselle sekä auttamalla lasta asettamaan realistisia saavutustavoitteita sen sijaan, että hän asettaisi itselleen saavuttamattoman korkeita vaatimuksia ja siten jatkuvia epäonnistumisia, pettymyksiä ja riittämättömyyden tunnetta.
Heikko itsetunto voi johtaa persoonallisuuden kehittymiseen, joka kaipaa jatkuvasti ulkoista hyväksyntää, kiintymystä ja itsetunnon pönkittämistä ulkoisilla saavutuksilla. Itsetuntoa voi kuitenkin kehittää paremmaksi myöhemmin elämässä.
Yksilölliset erot ihmisten itsetunnon vahvuudessa johtuvat usein siitä, että ihmisillä on erilaisia olosuhteita, kokemuksia ja elämäntilanteita, jotka vaikuttavat siihen, miten he kokevat itsensä.
Minäkäsitys ja itsetunto
Minäkäsitys tarkoittaa ihmisen omaa käsitystä siitä, kuka hän on, millainen hän on, miten hän suhtautuu itseensä ja mitä hän arvostaa elämässään. Se koostuu monista eri tekijöistä, kuten ihmisen ajatuksista, tunteista, uskomuksista, arvoista ja kokemuksista. Minäkäsitys on yksilön omaa itseä koskeva mielikuva, jonka hän on kokemustensa perusteella muodostanut.
Minäkäsitys on ihmisen tiedollinen, uskomuksellinen, kokemuksellinen, sosiaalinen ja asenteellinen käsitys omasta itsestä. Psykologiassa käytetään myös käsitettä minäskeema. Opettelemalla tuntemaan itseään, voi muodostaa realistisen ja terveen minäkäsityksen, hyvän itsetietoisuuden omasta persoonallisuudestaan vahvuuksineen ja heikkouksineen.
Minäkäsitys rakentuu identiteetistä, minäkuvasta, itsetunnosta ja itseluottamuksesta. Identiteetti tarkoittaa ihmisen omaa käsitystä siitä, kuka hän on. Identiteetti koostuu monista eri tekijöistä, kuten ihmisen nimestä, sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta, kulttuurista, uskonnosta, ammatista ja harrastuksista. Identiteetti kehittyy ja muuttuu ajan myötä.
Minäkuva on laaja joukko uskomuksia itsestä, ihmisen tietoinen käsitys itsestään ihmisenä. Kyse on siitä, millainen ihminen uskoo ja kokee olevansa fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti, poikana, tyttönä, miehenä, naisena, isänä, äitinä, työntekijänä, pomona, työkaverina, ystävänä, puolisona jne. Minäkuva sisältää kaikki sosiaaliset roolit, ulospäin näytettävän minän ja yksityisen minän.
Ihanneminä on minäkäsityksen osa-alue, joka sisältää sellaisia ominaisuuksia, joita arvostaa ja pitää tavoiteltavana itselleen, millainen haluaisi olla. Ihmiselle on hyväksi, että hänellä on tavoitteita itsensä kehittämisen suhteen, mutta näiden tavoitteiden tulisi olla kuitenkin terveitä, realistisia ja saavutettavissa olevia.
Ihanneminä tarkoittaa psykologiassa yksilön minäkuvaa sellaisena, kuin hän haluaisi olla tai jollaiseksi hän haluaisi tulla. Se on sisäinen tavoite, johon ihminen pyrkii ja vertaa itseään.
Itsetunto osana minäkäsitystä on ihmisen käsitys omasta arvostaan ja merkityksellisyydestä. Se on kyky arvostaa itseään ja olla tyytyväinen oman persoonallisuuteensa ja toimintaansa. Minäkuvaan liittyvät uskomukset itsestä, minäuskomukset, vaikuttavat tunteisiin, heijastuvat itsetuntona, omanarvontuntona eli tunteena omasta arvosta ihmisenä. Positiivinen minäkuva heijastuu hyvänä itsetuntona, negatiivinen minäkuva heijastuu huonona itsetuntona.
Vahva itsetunto auttaa ihmistä kohtaamaan elämän haasteet ja tekemään päätöksiä, jotka tukevat hänen terveyttään, hyvinvointiaan ja elämässä menestymistä. Heikko itsetunto puolestaan voi aiheuttaa ongelmia ihmisen elämässä ja vaikuttaa negatiivisesti hänen suhteisiinsa muihin ihmisiin.
Itseluottamus tarkoittaa luottamusta itseensä, itsevarmuutta, luottamusta omiin kykyihin ja taitoihin. Positiivinen minäkuva ja siitä johtuva hyvä itsetunto heijastuu vahvana itseluottamuksena ihmisen elämässä. Hyvä itseluottamus auttaa ihmistä onnistumaan ja menestymään elämässä.
Mitä on hyvä itsetunto
Hyvä itsetunto on itsekunnioitusta ja vahvaa omanarvontuntoa. Hyvä itsetunto on itsensä hyväksymistä ja itsensä arvostamista ihmisenä. Hyvä itsetunto heijastuu itsemyötätuntona ja kehopositiivisuutena.
Vahva itsetunto ilmenee itseluottamuksena, omasta toiminnasta saatavana tyydytyksenä, muiden mielipiteistä riippumattomuutena sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämisenä.
Hyvä itsetunto on myös sitä, että ihminen kokee itsensä rakastetuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Hän uskoo omiin kykyihinsä ja pystyy päättämään omista asioistaan itse.
Hyvällä itsetunnolla on positiivinen vaikutus ihmisen suhteisiin muihin ihmisiin, ja se auttaa häntä kohtaamaan elämän haasteet ja tekemään valintoja, jotka tukevat hänen hyvinvointiaan.
Mitä on huono itsetunto
Huono itsetunto tarkoittaa sitä, että ihminen ei koe itsensä riittävän hyväksi tai arvokkaaksi. Hän saattaa myös epäillä omia kykyjään ja ajatella, ettei ole tarpeeksi hyvä mihinkään. Huono itsetunto voi aiheuttaa ongelmia ihmisen elämässä, ja se voi vaikuttaa negatiivisesti hänen suhteisiinsa muihin ihmisiin.
Heikko itsetunto voi ilmetä omanarvontunteen alituisena pönkittämisenä ja alemmuuden tunteina. Huonolla itsetunnolla on myös yhteys masennukseen, syrjäytymiseen ja mielenterveyden ongelmiin.
Kuinka itsetuntoa voi parantaa
Itsetuntoa voi parantaa ja vahvistaa monin keinoin. Itsetunnon kehittämiseen on olemassa monia eri keinoja, ja oikea lähestymistapa vaihtelee yksilöllisesti. Monet ihmiset voivat itse löytää parhaat keinot itsetuntonsa parantamiseen hankkimalla tietoa aiheesta ja soveltamalla sitä elämäänsä.
Joillekin ihmisille saattaa olla hyödyllistä keskustella asiasta luotettavan ystävän tai perheenjäsenen kanssa, kun taas toisille ihmisille saattaa olla tarpeen hakeutua ammattilaisen puheille. Tärkeintä on löytää keinoja, jotka auttavat ihmistä tunnistamaan omat vahvuutensa ja kohtaamaan omat heikkoutensa ja lisäämään itsetuntoaan.
Yksi tapa parantaa itsetuntoa on keskittyä positiivisiin asioihin ja saavutuksiin. Jos ihminen keskittyy aina siihen, mitä hän ei pysty tekemään tai mitä hän ei ole, se voi heikentää hänen itsetuntoaan. Sen sijaan, jos hän keskittyy omiin vahvuuksiin, mitä hän on saavuttanut ja mitä hän pystyy tekemään, se voi lisätä hänen itsetuntoaan.
Toinen tapa parantaa itsetuntoa on löytää asioita, joissa on hyvä ja jotka tuottavat mielihyvää. Jos ihminen tekee asioita, jotka tuovat hänelle iloa ja tyydytystä, se voi lisätä hänen itsetuntoaan ja auttaa häntä tuntemaan itsensä arvokkaammaksi.
Kolmas tapa parantaa itsetuntoa on kehittää omia vahvuuksia ja kykyjä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi opiskelemalla uutta tai harjoittelemalla jotain taitoa, jonka kehittäminen tuntuu mielekkäältä. Näin ihminen voi saada lisää uskoa omiin kykyihinsä ja kokea onnistumisia, jotka vahvistavat hänen itsetuntoaan.
Itsetuntoaan voi parantaa luopumalla liiallisesta vertailusta muihin. Lisäksi itsetuntoa voi parantaa tekemällä asioita, joita pelkää tai joita ei ole aiemmin tehnyt. Tämä voi auttaa ihmistä löytämään uusia kykyjä ja saavutuksia, jotka lisäävät hänen itsetuntoaan.
Positiivinen ajattelu auttaa parantamaan itsetuntoa. On tärkeää oppia hyväksymään omat heikkoudet ja virheet, eikä aina tarvitse olla täydellinen. Tämän lisäksi on tärkeää muistaa, että kaikki ihmiset tekevät virheitä ja erehdyksiä, eikä niistä tarvitse kantaa liikaa huolta. Itsetunnolle on hyväksi olla armollinen itselleen harjoittamalla itsemyötätuntoa.
Positiivinen ajattelu on tapa ohjailla omaa ajattelua. Kun ajattelee itsestään ystävällisellä tavalla, kehuu ja kannustaa itseään, se vaikuttaa tunteisiin ja itsetuntoon kohentavasti. Jokaisen päivänsä voi aloittaa myönteisesti ajattelemalla, että ”tästä päivästä tulee hyvä päivä, kelpaan hyvin sellaisena kuin olen, onnistun kaikessa mihin ryhdyn”. Eikä se haittaa, jos joskus ei jossakin onnistu. Epäonnistumisen sattuessa voi ottaa opikseen ja yrittää uudelleen. Tähän tavalla kun tottuu ajattelemaan, niin itsetunto paranee.
Positiivisilla affirmaatioilla voi kohentaa itsetuntoaan. Jos on tottunut aiemmin vähättelemään itseään, on hyvä tietoisesti kääntää ajatus omiin vahvuuksiin. Kun mieleen nousee negatiivisia arvostelmia itsestä, voi lausua erilaisia myönteisiä affirmaatioita mielessään tai ääneen, kuten: ”Pidän itsestäni, arvostan ja kunnioitan itseäni, hyväksyn itseni”.
Affirmaatio tarkoittaa myönteistä positiivista väitettä, jota toistamalla voi vahvistaa haluttuja asioita ja ominaisuuksia itsessään. Positiiviset ajatukset ja affirmaatiot vaikuttavat tunteisiin ja itsetuntoon parantavasti ja kohentavasti. Myönteinen sisäinen puhe tukee hyvää itsetuntoa.
Lisäksi on tärkeää huolehtia omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Nukkuminen riittävästi, liikunta, terveellinen ruokavalio ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen voivat kaikki auttaa parantamaan itsetuntoa. Jos ihminen kokee, että hänellä on ongelmia itsetunnon kanssa, voi olla hyvä hakea apua esimerkiksi psykologilta tai psykoterapeutilta.
Yhteenveto
Itsetuntoa voi parantaa monin eri tavoin, ja kunkin ihmisen tapauksessa sopivat keinot voivat olla erilaisia. Yleisesti ottaen kuitenkin on hyvä muistaa, että itsetunto rakentuu itsearvostuksesta, positiivisista kokemuksista ja saavutuksista. Myönteinen sisäinen puhe auttaa itsetunnon kohentamisessa.
Itsetunnon laatu vaikuttaa kaikkeen elämään ja ihmissuhteisiin. Hyvä itsetunto tuottaa hyviä asioita ja onnellisuutta elämään, huono itsetunto hyvinvointivajauksia. Itsetunto kuitenkin vaihtelee elämän kuluessa ja siksi on hyvä olla armollinen itselleen ja muille. Huonoa itsetuntoa voi parantaa omin toimin.
Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota elämän positiivisiin puoliin ja vahvuuksiin, mitä asioita kokee onnistumisina ja saavutuksina elämässään. Näitä asioita voi sitten tuoda esille ja muistella niitä myönteisesti. Luopuminen liiallisista vaatimuksista ja sosiaalisesta vertailusta keventää psyykkistä painetta.
Kokonaisvaltainen elämäntapa, johon kuuluvat terveellinen ruokavalio, liikunta ja lepo, voi myös vaikuttaa positiivisesti itsetuntoon. Terveelliset elämäntavat voivat auttaa tuntemaan itsensä paremmaksi fyysisesti ja henkisesti. Kun hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet, olo alkaa tuntua onnellisemmalta.
Lue lisää: Itsehoito-opas
Lähteet
Keltikangas-Järvinen, L. 2003. Hyvä itsetunto. Porvoo; Helsinki; Juva: WSOY.
Vilkko-Riihelä, A. & Laine, V. 2012. Mielen maailma: 1, Psykologian perustiedot. 6., uud. p. Helsinki: Sanoma Pro.
Tracy, B. & Tillman, M. 2010. Menestys ja onnellinen elämä. 3. p. [Vantaa]: Moreeni.
Teinonen, s. A. 1999. Teologian sanakirja: 7400 termiä. 2. Korj. P. Helsinki: kirjapaja.
2004. Factum: Uusi tietosanakirja. 3, häb-kork. [Espoo]: Weilin+Göös.
Britannica. (2022). In: Encyclopædia Britannica. [online] Available at: https://www.britannica.com/science/self-esteem [Accessed 15 Dec. 2022].
Keywords: itsetunto, identiteetti, huono itsetunto, itsetuntemus, minäkuva, minäpystyvyys, itsevarmuus, inhimillinen itsetuntemus, itseluottamus, itsetunnon vahvistaminen, minäkäsitys, hyvä itsetunto, heikko itsetunto, itsetunnon parantaminen, mikä on itsetunto, itsetunto parantaminen, parempi itsetunto, mitä tarkoittaa itsetunto, terve itsetunto, oma identiteetti, ihanneminä, itsetunnon kehittäminen, itseluottamus ja itsetunto