Positiivinen psykologia on psykologian osa-alue, joka tutkii ihmisen hyvinvointia, vahvuuksia ja voimavaroja elämässä. Positiivisen psykologian mukaan jokaisella on ainutlaatuisia vahvuuksia ja voimavaroja, joita hyödyntämällä voimme saavuttaa kukoistamisen.
|
| Kaunis luonto auttaa ihmistä kukoistamaan. Kuva: Photosonic |
Johdatus positiiviseen psykologiaan
Positiivinen psykologia on tieteenala, joka tutkii sitä, mikä tekee elämästä merkityksellistä ja arvokasta. Sen tavoitteena on edistää hyvinvointia ja kukoistusta yksilöissä ja yhteisöissä.
Positiivinen psykologia tarjoaa monia käytännönläheisiä vinkkejä, joiden avulla voimme lisätä positiivisia kokemuksia elämään, hyödyntää vahvuuksiamme ja luoda kukoistavan elämän itsellemme ja läheisillemme.
Kukoistaminen tarkoittaa hyvinvoinnin korkeaa tasoa, jossa ihminen kokee elämänsä merkitykselliseksi ja tyydyttäväksi. Kukoistaminen on mahdollista kaikille, ja siihen voi vaikuttaa omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamisen ja hyödyntämisen kautta.
Tässä artikkeli esittelee muutamia positiivisen psykologian keskeisiä käsitteitä ja vinkkejä, joiden avulla on mahdollista parantaa hyvinvointia.
Positiivinen psykologia – hyvinvoinnin psykologia
Positiivinen psykologia on psykologian haara, joka keskittyy ihmisen hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Se tutkii positiivisia tunteita, vahvuuksia, voimavaroja, resilienssiä ja merkityksellisyyttä. Se selvittää myös keinoja, joilla ihmisen kukoistusta voidaan edistää.
Positiivinen psykologia pyrkii ymmärtämään, miten ihmiset voivat onnistua ja kukoistaa elämässään sekä miten he voivat saavuttaa pitkäaikaista onnellisuutta. Sen tavoitteena on auttaa ihmisiä löytämään ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja edistää positiivisia muutoksia yksilöissä ja yhteisöissä.
Positiivisen psykologian historia
Positiivisen psykologian historia juontaa juurensa 1990-luvulle, jolloin yhdysvaltalainen psykologi Martin Seligman alkoi kehittää uutta lähestymistapaa psykologiaan. Seligmanin mukaan psykologian tulisi keskittyä myös ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen.
Koska perinteinen psykologia ei riittävällä tavalla osoittanut kiinnostusta ja huomioita ihmisen hyvinvoinnin, kukoistuksen ja onnellisuuden tutkimiseen, perustivat Martin Seligman ja Mihaly Csikszentmihalyi vuonna 1998 uuden positiivisen psykologian suuntauksen, joka korosti positiivisten ominaisuuksien ja vahvuuksien tutkimista.
Tämä merkitsi käännekohtaa psykologian historiassa, kun tutkijat alkoivat keskittyä enemmän ihmisen vahvuuksiin, hyvinvointiin ja ihmiselämän myönteisiin puoliin ongelmien, häiriöiden ja sairauksien sijaan.
Onnellisuuden ja hyvinvoinnin tiede
Psykologisessa tutkimuksessa on kiinnitetty paljon huomiota siihen, miten sairaalloisesta elämästä voidaan parantua tavanomaiseen normaaliin elämään. Hyvinvointi, kukoistus ja onnellisuus ovat saaneet vain vähän huomioita.
Positiivinen psykologia on tuonut mukanaan uudenlaisen näkökulman onnellisuuden ja hyvinvoinnin tutkimiseen. Se perustuu tieteelliseen tutkimukseen tavoitteenaan löytää konkreettisia keinoja edistää ihmisten hyvinvointia.
Onnellisuuden tiede tutkii esimerkiksi positiivisten tunteiden vaikutuksia terveyteen, onnellisuuden tekijöitä ja sitä, miten ihmiset voivat löytää merkityksellisyyttä elämäänsä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että positiivisten tunteiden ja hyvinvoinnin välillä on vahva yhteys.
PERMA-malli
PERMA on positiivisen psykologian piirissä kehitetty hyvinvoinnin malli. Malli koostuu viidestä keskeisestä tekijästä, jotka edistävät ihmisen hyvinvointia:
P = Positive emotions eli positiiviset tunteet. Myönteisten tunteiden, kuten ilon, kiitollisuuden ja innostuksen, kokeminen.
E = Engagement eli sitoutuminen ja keskittyminen toimintaan, joka on itselle merkityksellistä (mielihyvää tuottava syventyminen eli flow-tila).
R = Relationships eli laadukkaat ihmissuhteet, rakkaus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus.
M = Meaning eli elämän merkityksellisyys ja tarkoituksellisuus.
A = Accomplishment eli saavutukset, tavoitteiden saavuttaminen ja itsensä kehittäminen.
Nämä tekijät yhdessä muodostavat perustan, joka auttaa luomaan tasapainoisen ja tyydyttävän elämän, jonka ihminen voi kokea hyväksi, onnelliseksi ja merkitykselliseksi.
Vahvuuksien ja hyveiden ymmärtäminen
Positiivinen psykologia korostaa vahvuuksien ja hyveiden merkitystä hyvinvoinnille. Vahvuudet ovat yksilön sisäisiä positiivisia ominaisuuksia, kuten rohkeus, luovuus ja viisaus.
Hyveet puolestaan ovat moraalisia ja eettisiä piirteitä, kuten rehellisyys, kiitollisuus ja ystävällisyys. Ymmärtämällä omat vahvuudet ja hyveet, voimme hyödyntää niitä arjessa ja saavuttaa paremman hyvinvoinnin.
Vahvuuksien tunnistaminen ja niiden tietoinen käyttäminen auttaa meitä menestymään työssä, ihmissuhteissa ja omassa henkisessä kasvussa.
Kiitollisuuden voima positiivisessa psykologiassa
Kiitollisuus on yksi positiivisen psykologian keskeisistä käsitteistä. Se tarkoittaa kiitollisuuden tunteen tunnistamista ja ilmaisemista. Kiitollisuuden harjoittaminen parantaa mielialaa, vähentää stressiä ja lisää yleistä hyvinvointia suuntaamalla huomion siihen, mitä hyvää elämässä jo on, ei niinkään siihen mitä meiltä puuttuu.
Kiitollisuutta voi harjoittaa esimerkiksi pitämällä kiitollisuuspäiväkirjaa, ilmaisemalla kiitollisuutta läheisilleen tai keskittymällä kiitollisuuden tunteiden vahvistamiseen. Kiitollisuus on voimakas työkalu onnellisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja sen harjoittaminen voi tuoda positiivisia muutoksia elämään.
Positiivisen psykologian soveltaminen arkielämässä
Positiivisen psykologian periaatteita voi soveltaa arkielämään monin tavoin. Ensinnäkin keskittymällä positiivisiin asioihin ja kiinnittämällä huomiota omiin vahvuuksiin, voimme kokea suurempaa tyytyväisyyttä elämäämme.
Toiseksi rakentamalla merkityksellisiä ihmissuhteita ja sosiaalisia verkostoja, voimme lisätä onnellisuuttamme ja hyvinvointiamme.
Kolmanneksi asettamalla tavoitteita ja pyrkimällä saavuttamaan niitä, voimme tuntea iloa saavutuksistamme ja onnistumisistamme.
Positiivisen psykologian periaatteiden soveltaminen auttaa meitä luomaan tasapainoisen ja merkityksellisen elämän.
Positiivisen psykologian harjoituksia
Positiivisen psykologian harjoitukset ovat käytännön työkaluja, jotka auttavat ihmisiä hyödyntämään positiivisen psykologian periaatteita omassa elämässään. Tässä on joitakin esimerkkejä positiivisista psykologian harjoituksista:
1. Kiitollisuuspäiväkirja: Kirjoita joka päivä ylös kolme asiaa, joista olet kiitollinen.2. Positiivisten tapahtumien muistaminen: Käy mielessäsi läpi päivän positiivisia tapahtumia ennen nukkumaanmenoa.
3. Luontoyhteys: Vietä aikaa luonnossa ja keskity ympärilläsi olevaan kauneuteen ja rauhaan.
4. Myötätuntoharjoitukset: Harjoittele myötätuntoa itseäsi ja muita kohtaan.
5. Voimakirje: Kirjoita kirje itsellesi, jossa korostat omia vahvuuksiasi ja saavutuksiasi.
Nämä harjoitukset auttavat sinua löytämään lisää onnellisuutta ja hyvinvointia arkielämässäsi.
Onnellisuuden tasot
Onnellisuuden tasot voidaan jakaa eri kategorioihin, jotka heijastavat ihmisen kokemaa hyvinvointia ja elämänlaatua:
Riutuminen: Tähän tasoon kuuluu köyhyys, kurjuus, sairaus ja muut vastoinkäymiset. Tämä taso edustaa elämän haasteellisimpia hetkiä.
Tyytyväisyys: Tällä tasolla ihmiset kokevat kohtuullista hyvinvointia. Heidän perustarpeensa on täytetty, mutta he voivat silti tuntea, että jotakin tärkeää puuttuu elämästä.
Kukoistaminen: Tällä tasolla ihmiset kokevat hyvinvointia ja onnellisuutta. He ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat sen merkitykselliseksi ja heillä on positiivinen näkemys tulevaisuudesta.
Korkein onnellisuus: Tämä taso edustaa korkeinta mahdollista onnellisuutta, jota voidaan kuvata termeillä ilo, onni, autuus. Uskonnoissa ja henkisissä filosofioissa tätä tilaa kutsutaan nimillä nirvana, moksha, paratiisi tai taivas.
Keinot onnellisuuden lisäämiseen
Yhteiskuntapolitiikan, lääketieteen, perinteisen psykologian, psykoterapian ja rahan avulla voidaan ihmisten hyvinvointia kohentaa riutumisesta, kurjuudesta ja kärsimyksestä tyytyväisyyden tasolle (perustarpeiden tyydyttymisen tasolle).
Positiivisen psykologian soveltamisen keinoilla jokainen ihminen voi nostaa ja kohentaa hyvinvointiaan tavallisen tyytyväisyyden tasolta onnellisuuden ja kukoistuksen tasolle.
Uskontojen ja henkisen filosofian avulla ihmiset voivat tavoitella korkeinta maan päällä saavutettavissa olevaa iloa, onnea ja autuutta, jota uskonnot nimittävät nirvanaksi, mokshaksi, paratiisiksi ja taivaaksi.
Yhteiskunta voi auttaa ja tukea ihmisten onnellisuutta turvaamalla perustarpeiden tyydyttymisen kaikille kansalaisille ja antamalla kasvatusta ja koulutusta jäsenilleen.
Korkeammat onnellisuuden tasot ovat jokaisen ihmisen oman aktiivisuuden varassa. On sivistettävä ja kasvatettava itseään, otettava selvää onnellisen elämän periaatteista ja sovellettava niitä käytännössä.
Korkeinta onnellisuutta voi tavoitella tutustumalla uskontoihin ja/tai filosofiaan, oivaltamalla eettisyyden keskeisen merkityksen onnellisuuden suhteen ja opettelemalla henkistä ja hengellistä elämäntapaa jokapäiväisen elämän keskellä.
Yhteenveto
Positiivinen psykologia on tieteenala, joka keskittyy ihmisen hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Se tarjoaa keinoja menestyä ja kukoistaa elämässä sekä saavuttaa pitkäaikaista onnellisuutta.
Positiivinen psykologia perustuu tutkittuun tietoon ja tarjoaa konkreettisia työkaluja arkielämän parantamiseksi. Hyödyntämällä positiivisen psykologian periaatteita ja harjoituksia voit lisätä omaa hyvinvointiasi ja luoda tasapainoisen ja merkityksellisen elämän.
Positiivinen psykologia tarjoaa meille mahdollisuuden lisätä hyvinvointiamme ja onnellisuuttamme. Sen periaatteet ja harjoitukset voivat auttaa meitä näkemään maailman uudella tavalla ja löytämään ratkaisuja elämäämme.
Korkeimman onnen tavoittelijalla positiivinen psykologia antaa hyvän pohjan ja perustan onnellisen elämän rakentamiselle. Korkein onni rakentuu vähitellen pienin askelin, harjaantumalla eettisesti ja tajunnallisesti korkeatasoiseen elämään. Korkein onni on hyvän oivaltamista, tietoista valitsemista ja soveltamista elämässään. Vain hyvä tuottaa taivasta onnen etsijälle.
Lue lisää onnellisuudesta ja hyvinvoinnista: Onni-onnellisuusopas
Lähteet
Lyubomirsky, S. (2007). The how of happiness: A scientific approach to getting the life you want.
Peterson, C., & Seligman, M. E. P. (2004). Character strengths and virtues: A handbook and classification. Oxford University Press.
Seligman, M. E. P., & Csikszentmihalyi, M. (2000). Positive psychology: An introduction. American Psychologist, 55(1), 5–14.
Duodecim Terveyskirjasto. (2023). Onnentaidot. [online] Available at: https://www.terveyskirjasto.fi/sisalto/onnentaidot/489592 [Accessed 13 Dec. 2023].
Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan? (n.d.). [online] Available at: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/230006/SLL242016_1759.pdf?sequence=1.
Ojanen, M. (2014). Positiivinen psykologia. 2. uud. p. Helsinki: Edita.
Uusitalo-Malmivaara, L. (2014). Positiivisen psykologian voima. PS-Kustannus.