Hyvä olo

Hyvä olo on fyysistä, psyykkistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Hyvä olo on tila, jonka saamiseen ja ylläpitämiseen vaikuttaa moni asia elämässä. Hyvään oloon vaikuttaa positiivinen mielenterveys, fyysinen terveys, mieluinen työ, kunnossa oleva talous, hyvät ihmissuhteet ja harrastukset, optimistinen elämänasenne sekä ulkoiset olosuhteet.

Kuva: Pixabay

Positiivinen mielenterveys

Positiivinen mielenterveys on mielen hyvinvointia ja hyvää oloa, joka on seurausta ihmisen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Kun nämä osa-alueet ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa, ne tukevat ihmisen hyvää mielenterveyttä ja hyvää oloa. 

Kun ihminen kokee olonsa hyväksi, se heijastuu myös kaikille muille osa-alueille elämässä, syntyy positiivinen kierre ja hyvinvointi alkaa kumuloitumaan eli kasautumaan. 

Perinteinen mielenterveystyö on keskittynyt havaitsemaan ja hoitamaan mielenterveyden häiriöitä. Nykyään on vahvistumassa uudenlainen suhtautumistapa mielen hyvinvointiin – positiivisen mielenterveyden näkökulma. 

Positiivinen mielenterveys on psyykkistä (tunteet), sosiaalista (ihmissuhteet ja yhteiskunta), fyysistä (terveys ja hyvä kunto) ja henkistä (elämän tarkoitus) hyvinvointia ja hyvää mielenterveyttä. Se on myös itsearvostusta, tyytyväisyyttä itseen ja elämään, taitavaa elämänhallintaa ja elämänmyönteisyyttä.

Positiivista mielenterveyttä voidaan tarkastella kahden käsitteen avulla, jotka ovat riutuminen (languishing) ja kukoistaminen (flourishing). Väestö voidaan jakaa positiivisen mielenterveyden suhteen kolmeen eri luokkaan: kukoistaviin, kohtalaisen mielenterveyden omaaviin sekä riutuviin.

Kukoistavat ihmiset ovat fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoivia, riutuvat ovat huonosti voivia ja näiden välissä olevat kohtalaisesti hyvinvoivia. 


Suomalaisten hyvä olo

Suomi on onnellisuustutkimuksissa sijoittunut korkealle yhteiskunnallisen ja aineellisen hyvinvoinnin ansiosta. Kun suomalaisten hyvinvointia on tutkittu THL:n toimesta FinTerveys-tutkimuksen kautta, tulee esille hiukan toisenlainen ja realistisempi kuva suomalaisten onnellisuudesta. 

FinTerveys-tutkimuksen mukaan suomalaisesta aikuisväestöstä 13 prosenttia on riutuvia, 71 prosenttia kohtalaisen hyvinvoivia ja 16 prosenttia kukoistavia. Enemmistö suomalaisista on siis kohtalaisen tyytyväisiä elämäänsä, vaikka eivät olekaan erityisen onnellisia.


Hyvän olon osa-alueet

Hyvä olo ja positiivinen mielenterveys on monen asian summa ja tulos. Siihen tarvitaan yhteiskunnallisesti hyviä olosuhteita, mutta myös yksilön omaa aktiivisuutta oman terveytensä ja hyvinvointinsa suhteen.

Hyvä olo koostuu monesta elämän osa-alueesta, hyvästä mielestä, positiivisesta mielenterveydestä, fyysisestä terveydestä, sosiaalisista suhteista, taloudellisesta ja aineellisesta hyvinvoinnista ja elämäntyytyväisyydestä yleensä.

Hyvään oloon vaikuttaa myös työhyvinvointi, stressin taso, uni, lepo, luonteen vahvuudet ja hyveet, itsetunto, optimistisuus ja positiiviset tunteet sekä resilienssi (sopeutuvuus).


Hyvä olo ja media

Merkittävä tekijä hyvän olon suhteen on ihmistä ympäröivät yhteiskunnalliset ja globaalit olosuhteet. Nykymaailman viestintävälineet ovat niin nopeita, että se mitä omassa maassa ja muualla maailmassa tapahtuu, vaikuttaa enemmän tai vähemmän myös yksilöiden hyvinvointiin median välityksellä joka puolella maailmaa. 

Nykyaikainen sähköinen media on erittäin tehokas, nopea ja kaikkialle tunkeutuva. Siitä on tietysti hyötyäkin, sillä saamme hetkessä tietää mitä muualla tapahtuu. Medialla on kuitenkin taipumus keskittyä liikaa negatiivisiin asioihin ja tapahtumiin yhteiskunnassa ja maailmassa. Mediayritykset arvelevat näin saavansa enemmän lukijoita, käyttäjiä ja siten parempaa taloudellista tulosta. Hyviä uutisia ja positiivisia sisältöjä ei pidetä kovin kannattavina taloudellisesti.

Ihminen on herkkä olento, johon kaikki ulkoiset asiat ja tekijät vaikuttavat aistien kautta. Myönteiset vaikutteet luovat ihmisen elämään hyvinvointia ja kielteiset vaikutteet pahoinvointia. Medialla ja tajuntateollisuudella on oma osuutensa nykyihmisen kokemaan pahoinvointiin. Tarjoamalla liian paljon negatiivista tajunnansisältöä, yksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvointi alkaa kärsiä. 

Ihmisen toimintakoneisto on psykosomaattinen, eli tajunnalliset sisällöt vaikuttavat ajatuksiin, tunteisiin ja fyysiseen terveyteen laatunsa mukaan. Siksi jokaisen, joka tiedostaa tämän asian, on hyvä varjella itseään liialliselta negatiivisuudelta ja keskittyä mieluummin positiivisiin media- ja elämänsisältöihin. Näin hyvinvointi ja hyvä olo pysyy yllä ja vahvistuu.


Hyvä olo ja sisäinen puhe

Sisäinen puhe on enemmän tai vähemmän tietoista tai tiedostamatonta verbaalista ajattelua ja puhetta, jota jokainen ihminen käy sisäisessä tajunnassaan. Sisäisellä puheellaan ihminen ohjaa omaa toimintaansa ja käyttäytymistään. Sisäinen puhe vaikuttaa myös tunteisiin ja mielialaan.

Ihminen voi tietoisesti tukea oma itsetuntoaan ja hyvinvointiaan myönteisellä sisäisellä puheella. Suhtautumalla itseensä kannustavasti, hyväksyvästi, arvostavasti, kunnioittavasti ja myötätuntoisesti, voi merkittävästi kohentaa, tukea ja vahvistaa omaa hyvää oloa. Hyvä mieli luo hyvää oloa.

Jos sisäinen dialogi on liian negatiivista, kriittistä ja latistavaa, se vaikuttaa haitallisesti ihmisen hyvinvointiin ja suoriutumiseen elämässä. Esimerkiksi kognitiivisessa psykoterapiassa ja urheilijoiden psyykkisessä valmennuksessa pyritään kohentamaan ihmisen sisäisen puheen laatua, sillä se vaikuttaa positiivisesti niin mielenterveyteen kuin urheilusuorituksiin. Jokainen ihminen voi korvata negatiivisia ajatuksiaan positiivisilla ja vahvistaa siten hyvää oloaan. 


Hyvän olon keinot

Suomalaiset käyttävät varsin monipuolisia keinoja hyvän olon saamiseen, tässä joitakin: positiivinen ajattelu, keskusteleminen ystävän tai läheisen kanssa, ulkoilu ja liikkuminen, mieluisa tekeminen, musiikin kuuntelu, lukeminen, lepääminen, nukkuminen, saunominen jne.

Muita suositeltavia keinoja tilanteen ja tarpeen mukaan on: huomion kiinnittäminen vahvuuksiin ja hyviin asioihin elämässä, kiitollisuus, uutisten seuraamisen ja television katselun vähentäminen (vähemmän, mutta laadukkaampaa), ystävälliset ja hyvät teot, liikkuminen luonnossa, kulttuurin harrastaminen (taiteet ja uskonto) jne.

Keinoja tuottaa ja ylläpitää hyvää oloa on siis monia, joita voi keksiä ja käyttää omien tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. Tärkeintä on yrittää säilyttää myönteinen elämänasenne ja elämänilo.


Yhteenvetoa

Hyvää oloa ja mieltä voi jokainen itse edistää omassa ja toisten elämässä. Huolehtimalla fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, työstään, taloudestaan ja ihmissuhteistaan, suhtautumalla itseensä ja muihin myötätuntoisesti ja positiivisesti, vähentämällä stressiä, leppoistamalla elämää, huolehtimalla fyysisestä kunnostaan ja terveellisestä ravinnosta, muuttamalla sisäistä puhettaan myönteisemmäksi, voi saada hyvän mielen ja olon, kohentaa elämäänsä ja alkaa kukoistamaan elämässä.


Lue lisää hyvän mielen artikkeleita

Terveystieto-opas

Itsehoito-opas

Hyvinvointia luonnosta

Hyvä elämä-opas

Lähteet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2021). Positiivinen mielenterveys - THL. [online] Available at: https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys [Accessed 31 Mar. 2022].

Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan? (n.d.). [online] Available at: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/230006/SLL242016_1759.pdf?sequence=1.

Yle Uutiset. (2022). Suomi valittiin viidettä vuotta putkeen maailman onnellisimmaksi maaksi. [online] Available at: https://yle.fi/uutiset/3-12363449 [Accessed 31 Mar. 2022].

Suvisaari, J., Appelqvist-Schmidlechner, K., Solin, P., Ristiluoma, N., Pietilä, A., Koskinen, S. and Koponen, P. (2017). Psyykkisen kuormittuneisuuden ja positiivisen mielenterveyden muutokset suomalaisessa aikuisväestössä vuosina 2017–2020: FinTerveys 2017 -seurantatutkimuksen tuloksia. Julkari.fi. [online] Available at: https://www.julkari.fi/handle/10024/142761 [Accessed 31 Mar. 2022].

CBHS Health. (2020). What is positive mental health, and how can we foster it? [online] Available at: https://www.cbhs.com.au/mind-and-body/blog/what-is-positive-mental-health-and-how-can-we-foster-it [Accessed 6 Apr. 2022].

Mustonen, Anu. Mediapsykologia. Helsinki: WSOY, 2001.

Kähkönen, Seppo, et al. Kognitiivinen Psykoterapia. 4. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim, 2020.

Hämäläinen, Pekka. Voittoon: Mentaalivalmennusta jääkiekkoilijoille Ja muille tavoitteellisille. Kirjapaja, 2012.

Ojanen, Markku. Hyvinvoinnin Käsikirja. 1. taskukirjap. Kirjapaja, 2011.

Keywords: hyvä olo, hyvä mieli, hyvinvointi, itsetunto, mielen hyvinvointi, uni, lepo, positiivinen mielenterveys, psykosomatiikka