Sosiaalisuus

Sosiaalisuus tarkoittaa ihmisen halua olla muiden ihmisten kanssa. Ihmisen temperamentista eli luonteenlaadusta riippuu, kuinka sosiaalinen hän on tai haluaa olla. Sosiaaliset taidot tarkoittavat ihmisen kykyä ja taitoa tulla toimeen muiden ihmisten kanssa. Sosiaalisuus riippuu pitkälle synnynnäisestä temperamentista, kun taas sosiaaliset taidot ovat opittuja.

Ystävät
Photo by Roberto Nickson (Pexels)

Sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeä osa elämäämme, joka auttaa meitä olemaan muiden ihmisten kanssa ja rakentamaan merkityksellisiä suhteita. Vaikka jotkut ihmiset osaavat olla helposti sosiaalisia, toiset joutuvat kamppailemaan erilaisten haasteiden kanssa. 

Olitpa introvertti, joustava ambivertti, vilkas ekstrovertti, erityisherkkä tai muuten ujo ihminen, hyvä uutinen on, että jokainen voi oppia sosiaalisia taitoja ja kehittää niitä harjoituksen kautta.


Mitä sosiaalisuus on

Sosiaalisuus on ihmisen halua toimia ja kommunikoida muiden ihmisten kanssa. Se ilmenee myös erilaisina sosiaalisina taitoina ja käyttäytymismalleina, kuten vuorovaikutustaitoina, empatiana ja yhteistyökykynä.

Sosiaalisuus tarpeena on kuitenkin eri tasoinen erilaisilla ihmisillä. Kaikki ihmiset tarvitsevat muita ihmisiä elämässään, mutta sosiaalisuuden tarve on erilainen ihmisen temperamentin eli luonnetyypin takia. 

Temperamentti tarkoittaa ihmiselle tyypillistä valmiutta ja tapaa reagoida ympäristön ärsykkeisiin ja toimia tietyllä tavalla erilaisissa elämäntilanteissa. Temperamentti on suurelta osin geneettisesti eli perinnöllisesti määräytynyt ja melko pysyvä laadultaan (voi iän myötä jonkin verran muuttua).

Temperamentin tyyppi ja luonteenpiirteet vaikuttavat sosiaalisuuteen. Tässä artikkelissa käsitellään joitakin tärkeimpiä sosiaalisuuteen vaikuttavia luonteenpiirteitä, kuten introversiota, ekstroversiota, ambiversiota, erityisherkkyyttä ja ujoutta, sekä mitä ovat sosiaaliset taidot ja miten sosiaalisia taitoja voi kehittää.


Luonteenpiirteet ja sosiaalisuus

Sosiaalisuus on yksi ihmisen perustarpeista, mutta se ei tarkoita samaa kaikille. Ihmiset eroavat toisistaan luonteenpiirteiltään, jotka vaikuttavat siihen, miten he kokevat ja toteuttavat sosiaalisuutta. Yksi tapa kuvata luonteenpiirteitä on jakaa ihmiset introvertteihin, ekstrovertteihin ja ambivertteihin sen mukaan, mistä he saavat energiaa ja miten he suhtautuvat sosiaalisiin tilanteisiin. Kukaan ihminen ei ole pelkästään jotain tyyppiä, vaan persoonallisuus painottuu johonkin piirteeseen enemmän tai vähemmän.

Introvertti tarkoittaa sisäänpäin suuntautunutta luonnetta. Introvertit ovat ihmisiä, jotka lataavat akkujaan yksin tai pienen tutun porukan kanssa. He eivät välttämättä pidä suurista ihmisjoukoista tai pinnallisesta small talkista, vaan arvostavat syvällisiä keskusteluja ja omaa rauhaa. Introvertit eivät ole ujoja tai epäsosiaalisia, vaan heillä on omat tapansa olla sosiaalisia. Introvertit suuntaavat paljon huomioita omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Introvertti voi kohentaa sosiaalista elämäänsä opettelemalla positiivisen ajattelua ja uusia sosiaalisia taitoja.

Ekstrovertti tarkoittaa ulospäin suuntautunutta luonnetta. Ekstrovertit ovat ihmisiä, jotka saavat energiaa muiden ihmisten seurasta. He nauttivat uusien ihmisten tapaamisesta, ryhmätilanteista ja monipuolisesta sosiaalisesta elämästä. Ekstrovertit suuntaavat huomionsa ulkomaailmaan ja ihmisiin ja he ovat yleensä hyvin sosiaalisia. Ekstovertin ihmisen on kuitenkin hyvä oppia välillä rauhoittumaan ja tulemaan toimeen ja viihtymään myös itsensä kanssa.

Ambivertti tarkoittaa luonteenpiirrettä, joka on introversion ja ekstroversion yhdistelmä. Ambivertit ovat ihmisiä, jotka ovat sekä introvertteja että ekstrovertteja. He voivat vaihdella tilanteen ja mielialan mukaan, miten he suhtautuvat sosiaalisiin tilanteisiin. 

Ambiversio on termi, jota käytetään kuvaamaan ihmisiä, joilla on tasapaino sekä ekstroverttien että introverttien persoonallisuuden piirteiden välillä. He voivat olla sosiaalisia, mutta myös nauttia yksinäisyydestä, omasta ajasta ja hiljaisuudesta. Vaikka ambivertit ihmiset ovat hyvin joustavia, on heidän hyvä oppia jämäkästi asettamaan hyvinvoinnilleen sopivat rajat.

Erityisherkkä ihminen ovat herkempi aistimaan ja reagoimaan ympäristön ärsykkeisiin kuin muut. He voivat kokea voimakkaita tunteita, empatiaa ja intuitiota, mutta myös stressiä ja ylikuormitusta liian monista tai voimakkaista ärsykkeistä. Erityisherkkyys ei ole sairaus tai vika, vaan hermostollinen ominaisuus, jota esiintyy noin 15–25 % väestöstä. 

Erityisherkät ihmiset tuntevat herkästi mitä ympärillä olevat ihmiset tuntevat, siksi erityisherkkyys voi olla sekä haaste että voimavara. Voidakseen hyvin, on erityisherkkien ihmisten kiinnitettävä huomiota sosiaalisuuden määrään ja laatuun.

Ujous on tunne, joka syntyy sosiaalisissa tilanteissa. Ujo ihminen voi kokea pelkoa, jännitystä tai häpeää siitä, miten muut näkevät hänet tai miten hän pärjää vuorovaikutuksessa. Ujo ihminen on muita ihmisiä arasteleva, seurassa olonsa vaivautuneeksi tunteva, kaino. Ujous on tilannesidonnainen ilmiö, joka voi vaihdella eri ihmisten ja tilanteiden välillä. Liiallisesta ujoudesta voi päästä yli harjoittelemalla sosiaalisia taitoja ja vahvistamalla itsetuntoaan.


Sosiaaliset taidot

Sosiaaliset taidot ovat kykyjä, joita tarvitaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa muiden ihmisten kanssa. Ne ovat tärkeitä niin arjessa kuin työelämässäkin, sillä ne auttavat luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita, ratkaisemaan konflikteja, ilmaisemaan itseään ja tuntemaan osallisuutta. 


Sosiaalisten taitojen kehittäminen

Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä niin arjessa kuin työelämässäkin. Ne auttavat meitä luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita, ilmaisemaan itseämme, ymmärtämään ja huomioimaan muita sekä selviytymään erilaisista sosiaalisista tilanteista. 

Sosiaalisten taitojen kehittäminen voi olla haastavaa monille ihmisille. Joillakin voi olla vaikeuksia aloittaa keskustelua, toisilla voi olla vaikeuksia ymmärtää toisten ihmisten ajatuksia ja tunteita. On tärkeää muistaa, että kaikki ovat erilaisia, ja mikä toimii yhdelle henkilölle, ei ehkä toimi toiselle. Tärkeintä on löytää itselle sopiva tapa kehittää sosiaalisia taitoja.

Sosiaaliset taidot eivät ole synnynnäisiä, vaan niitä voi oppia ja kehittää koko elämän ajan, sillä sosiaaliset taidot kehittyvät ajan myötä ja harjoituksen kautta. Ole kärsivällinen itsesi kanssa ja jatka harjoittelua. Seuraavaksi kuvaus muutamista tärkeimmistä sosiaalisista taidoista. 


Kuuntelutaidot

Hyvät kuuntelutaidot ovat tärkeitä sosiaalisissa tilanteissa. Pyri kuuntelemaan toisia ihmisiä aktiivisesti ja osoita kiinnostusta heidän ajatuksiaan ja tunteitaan kohtaan. Voit kysyä lisää kysymyksiä, jotta saat lisätietoa ja varmistat, että ymmärrät heitä oikein. Aktiivinen kuuntelu tarkoittaa sitä, että keskityt aidosti siihen, mitä toinen ihminen sanoo, ja osoitat kiinnostustasi ja ymmärrystäsi esimerkiksi nyökkäämällä, katsekontaktilla, kysymyksillä ja palautteella. 


Empaattisuus

Tärkeä sosiaalinen taito on empatia eli kyky eläytyä ja ymmärtää toisten ihmisten tunteita. Jos haluat kehittää empatiakykyäsi, voit yrittää laittaa itsesi toisen henkilön asemaan. Mieti, miten tuntisit itse, jos olisit samassa tilanteessa kuin toinen ihminen. Tämä auttaa sinua ymmärtämään paremmin toisen henkilön tunteita ja ajatuksia. Empatia kehittyy kuuntelemalla, keskustelemalla ja oppimalla tunnistamaan omia ja toisten tunteita. Myötätuntoinen empatia on tärkeä osa sosiaalista vuorovaikutusta ja auttaa ihmisiä ymmärtämään toisiaan paremmin.


Keskustelutaidot

Keskustelutaidot ovat tärkeitä, kun haluat ilmaista mielipiteesi ja puolustaa sitä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että keskustelu ei tarkoita väittelyä tai riitelyä. Pyri ilmaisemaan itseäsi selkeästi ja kohteliaasti ja ole valmis kuuntelemaan vastapuolen mielipidettä. Harjoittele itseilmaisua. Itseilmaisu tarkoittaa sitä, että pystyt kertomaan omista ajatuksistasi, tunteistasi, tarpeistasi ja mielipiteistäsi selkeästi ja asiallisesti.


Tärkeitä vuorovaikutustaitoja

Muita tärkeitä sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ovat esim. läsnäolo, rohkaiseminen, kannustaminen, tukeminen, myönteinen ja rakentava palaute, huomion antaminen, muiden ilahduttaminen ja positiivinen jämäkkyys eli assertiivisuus.


Sosiaaliset tapahtumat

Sosiaaliset tapahtumat voivat olla haastavia, jos et ole tottunut tapaamaan uusia ihmisiä. Yritä löytää yhteisiä kiinnostuksen kohteita muiden ihmisten kanssa ja keskustele rohkeasti heidän kanssaan. 

Harjoittele sosiaalisten tilanteiden pelon voittamista. Sosiaalisten tilanteiden pelko tarkoittaa sitä, että tunnet ahdistusta tai pelkoa joutuessasi olemaan muiden ihmisten seurassa tai huomion kohteena. Sosiaalisten tilanteiden pelko voi rajoittaa elämääsi ja estää sinua nauttimasta sosiaalisesta kanssakäymisestä. 

Voit kuitenkin voittaa pelkosi harjoittelemalla positiivista ajattelua ja hakeutumalla tietoisesti uusiin sosiaalisiin tilanteisiin ja huomaamalla, että ne eivät olekaan niin hankalia tai epämiellyttäviä kuin kuvittelit.


Yhteenveto

Sosiaalinen hyvinvointi on olennainen osa yleistä terveyttä ja onnellisuutta. Sosiaaliseen kanssakäymiseen ei kuitenkaan ole olemassa yhtä ainoaa sopivaa lähestymistapaa. Erilaisten persoonallisuustyyppien ymmärtäminen voi auttaa huomattavasti sosiaalisen hyvinvoinnin parantamisessa.

Introversio, ekstroversio ja ambiversio ovat kolme yleistä persoonallisuuspiirrettä, jotka vaikuttavat siihen, miten olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Introvertti on henkilö, joka kokee olevansa energialtaan suuntautunut sisäänpäin ja tarvitsee aikaa yksin latautuakseen. Ambivertti tarkoittaa henkilöä, joka on osittain introvertti ja osittain ekstrovertti, ja voi olla sosiaalinen mutta tarvitsee myös omaa aikaa. Ekstrovertti puolestaan nauttii sosiaalisista tilanteista, saa energiaa toisten ihmisten seurasta ja on usein puhelias ja ulospäinsuuntautunut.

Erityisherkät ihmiset ovat herkempiä aistimaan toisten tunteita ja reagoimaan ympäristön ärsykkeisiin kuin muut ihmiset. Ujo ihminen voi kokea epävarmuutta, jännitystä tai häpeää siitä, miten muut näkevät hänet tai miten hän pärjää vuorovaikutuksessa. Ujous helpottaa harjoituksen avulla ja elämänkokemuksen myötä.

Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot ovat tärkeitä niin arjessa kuin työelämässäkin. Ne auttavat meitä luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita, ilmaisemaan itseämme, ymmärtämään ja huomioimaan muita sekä selviytymään erilaisista sosiaalisista tilanteista. Sosiaaliset taidot eivät kuitenkaan ole synnynnäisiä, vaan niitä voi ja kannattaa kehittää läpi elämän.

Sosiaalisten taitojen kehittäminen voi olla haastavaa, mutta se on tärkeä osa elämäämme. Hyvät kommunikointitaidot auttavat meitä yhdistämään muiden ihmisten kanssa ja rakentamaan merkityksellisiä suhteita. Sosiaaliset taidot kehittyvät ajan myötä ja harjoituksen kautta. Ole kärsivällinen itsesi kanssa ja muista, että jokainen voi kehittää sosiaalisia taitojaan.

Tärkeintä on oppia tuntemaan ja hyväksymään itsensä sellaisena kuin on, arvostaa ja kunnioittaa itseään ja muita, kohtelemaan itseään ja muita ystävällisesti ja myötätuntoisesti. 


Lue lisää: Onni-onnellisuusopas

Lähteet

Keltikangas-Järvinen, L. 2010. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Helsinki: WSOY.

Kalliopuska, M. 2005. Psykologian sanasto. Helsingissä: Otava.

5 Signs That You May Be an Ambivert (2023). Available at: https://www.healthline.com/health/health-ambivert (Accessed: 13 April 2023).

Aron, E. N. & Linteri, S. 2013. Erityisherkkä ihminen. Helsinki: Nemo.

Vuorovaikutustaidot (2023). Available at: https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ihmissuhteet-ja-vuorovaikutus/vuorovaikutustaitoja-voi-oppia/ (Accessed: 19 April 2023).

Keywords: introvertti, erityisherkkä, ambivertti, ekstrovertti, sosiaalisten tilanteiden pelko, erityisherkkyys, sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot