Hyvä ja onnellinen elämä on kokonaisvaltainen projekti, johon kuuluu lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus. Jokaisella ihmisellä on oma ainutlaatuinen elämä ja kehityskulku lapsuudesta vanhuuteen. Ihmisen elämänkaari on monipuolinen kehityspsykologinen prosessi, jossa eri elämänvaiheilla on omat haasteensa ja kehitystehtävänsä.
Kuva: Pixabay |
Hyvän elämän kaari
Miten elää hyvää ja onnellista elämää elämänkaaren eri vaiheissa? Onnellisuus vaihtelee elämänkaaren eri vaiheissa olosuhteiden mukaan. Terveys, talous, ihmissuhteet, turvallisuus ja yhteiskunnalliset olot, työ, koulutus, mahdollisuus harrastaa ja toteuttaa itseään, elämän tarkoitus jne. vaikuttavat onnellisuuteen.
Onnellisuustutkimusten mukaan noin 50 % onnellisuudestamme johtuu genetiikasta, 10 % elämän ulkoisista olosuhteista ja 40 % ihmisen oman tietoisen toiminnan perusteella. Vaikka ulkoiset asiat vaikuttavat paljon ihmisen hyvinvointiin, voi ihminen omalla toiminnallaan merkittävästi vaikuttaa elämäänsä.
Ihmisten onnellisuutta tutkittaessa on havaittu, että ihmiselämän alkuvaihe lapsuudessa on yleensä melko onnellinen.
Täysi-ikäiseksi vartuttuaan ihmisten onnellisuustaso alkaa hieman laskea ja saavuttaa alimman tason n. 40-vuotiaana. Aikuisen elämän haasteiden ja vaatimusten aiheuttama stressi jonkin verran heikentää koettua hyvinvointia ja onnellisuutta aikuisiän eri vaiheissa.
50 vuoden iän jälkeen onnellisuus alkaa taas nousta. Tämä U-muotoinen onnellisuuskäyrä on tyypillinen länsimaisia yhteiskuntia koskevissa tutkimuksissa.
Onnellinen lapsuus
Onnellinen lapsuus on mahdollista elää, vaikka lapsuudessa siihen vaikuttaakin enemmän ulkopuoliset tekijät, kuin lapsi itse. Hyvät yhteiskunnalliset olosuhteet, valveutuneet vanhemmat ja riittävä taloudellinen vauraus antaa lapsille mahdollisuuden hyvään elämään.
Tärkeintä on luoda lapsille kasvuolosuhteet, jossa heillä on mahdollisuus kehittyä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvattua tasapainoista elämää.
Lapset ovat onnellisia, kun heidän perustarpeistaan huolehditaan, kun heillä on turvallinen fyysinen ja sosiaalinen ympäristö, huolenpitoa ja rajoja, hyviä kavereita, hauskoja harrastuksia, mahdollisuus oppia uusia asioita koulussa ja vapaa-ajalla viettää laatuaikaa perheen ja ystävien kanssa.
Onnellinen nuoruus
Nuorille tärkeitä asioita, suuremman vapauden lisäksi, on omat ystävät, kaveripiiri, opiskelu ja harrastukset. Teini-ikäisten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt älypuhelimien yleistyttyä. Nuoret viettävät liikaa aikaa ruudun ääressä ja muut elämän osa-alueet siitä kärsivät.
Nykypäivän nuoret nukkuvat vähemmän kuin teini-ikäiset ennen, mikä saattaa johtua siitä, että he viettävät enemmän aikaa puhelimiinsa ja muiden laitteidensa parissa. Nykynuoret kärsivät unen puutteesta. Tässä asiassa olisi aikuisten hyvä ohjata nuoria terveisiin elämäntapoihin ja oman elämän hallintaan.
Sosiaalisen median käyttöä olisi myös hyvä kohtuullistaa, sillä se johtaa liialliseen vertailuun muihin, joka heikentää nuorten hyvinvointia. Vanhempien onkin pyrittävä kohtuullisessa määrin asettamaan rajoja myös nuorille ja ohjaamaan heitä myönteiseen ajatteluun ja optimistiseen elämänasenteeseen.
Nuoren hyvinvointia ja onnellisuutta edistää, kun he viettävät enemmän aikaa läheisten ihmisten ja ystävien kanssa ja vähemmän aikaa puhelimen kanssa. Vaikka nuoren kehitysympäristö laajenee, perhe on silti tärkeä osa nuorten elämää.
Onnellinen aikuisuus
Mikä tekee aikuisista onnellisia? Aikuisten elämässä parisuhde, perhe ja työelämä ovat yhteydessä parempaan ja onnellisempaan elämään aikuisiässä. Aikuisten onnellisuus ja hyvinvointi on erittäin tärkeä asia, sillä se heijastuu suoraan perheen, lasten ja nuorten hyvinvointiin ja onnellisuuteen.
Aikuisen elämään vaikuttaa tietysti se, millaisen lapsuuden ja nuoruuden on saanut elää, millaiset eväät on saanut elämäänsä. Olipa lapsuus ja nuoruus onnellinen tai vähemmän onnellinen, aikuisella on kuitenkin mahdollisuus oman itsekasvatuksen kautta terapoida ja korjata elämänsä mieluisekseen, ottaa elämä hallintaansa ja yrittää tulla parhaaksi versioksi itsestään.
Aikuisen ihmisen elämä on täynnä haasteita työelämän, talouden, ihmissuhteiden, parisuhteen, perheen ja lasten kasvatuksen suhteen. Aikuisten onnellisuudelle olisi hyväksi pyrkiä huolehtimaan myös omasta ajasta, harrastuksista, itsensä kehittämisestä ja riittävästä levosta.
Aikuiselle ihmiselle hyvinvointia ja onnellisuutta tuottaa hyvä parisuhde, kiinnostava työ, riittävät tulot, ystävät ja harrastukset. Perheen hyvinvointi on erittäin tärkeä asia ja tietysti se, että lapset onnistuvat ja pärjäävät koulussa ja elämässä.
Onnellinen seniori
Elämän seniorivaihe alkaa myöhäisessä keski-iässä, eikä vielä voi puhua vanhuudesta, sillä vanhuus on yksilöllinen asia nykyään, se tulee ihmisille eri iässä. Seniori on siis jo elämää kokenut ja varttunut ihminen.
Nuorten ja aikuisten elämässä erilaiset haasteet ja stressiä aiheuttavat asiat jossain määrin heikentävät heidän onnellisuuttaan, mutta seniori-iässä suorituspaineet ja stressi alkavat hellittää ja hyvinvointi lisääntyä.
Onnellisuuskäyrä alkaa senioreilla nousta ylöspäin, sillä ikääntyessään varttuneemmat aikuiset arvioivat tyytyväisyytensä elämään paljon korkeammalle kuin nuoremmat. Seniorien onnellisuusarvot nousevat vähitellen ja tasaisen varmasti 50-vuotiaasta lähtien.
Varttuneiden ihmisten tyytyväisyys elämäänsä kasvaa keskimäärin 50-vuotiaista 60- ja 70-vuotiaisiin ja jopa sen jälkeen, riippuen terveydentilasta.
Seniorien elämään onnellisuutta ja elämäntarkoitusta tuovat hyvä terveys, sosiaalinen elämä (lapset, lapsenlapset, ystävät), harrastukset, vapaaehtoistyöt, uskonto ja hengellisyys.
Yhteenveto
Ihminen voi kiittää hyvää kohtaloaan siitä, jos hän syntyy hyvään perheeseen, turvalliseen ja vauraaseen yhteiskuntaan, kehittyneeseen kulttuuriin, terveelliseen ja puhtaaseen ympäristöön ja saa itselleen sopivan koulutuksen eväiksi hyvään ja onnelliseen elämään.
Lapsen ja nuoren hyvinvointi ja onnellisuus on hyvin riippuvainen ulkonaisista olosuhteista. Aikuisella ihmisellä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa itse onnellisuuteensa oman toimintansa kautta. Seniorien onnellisuudelle on erityisen tärkeää hyvin toimiva terveydenhuolto ja turvattu toimeentulo riittävien eläkkeiden kautta.
Raha ja hyvät aineelliset olosuhteet tuottavat ihmiselle tyytyväisyyttä, mutta ei henkistä merkitystä. Raha tekee meistä tyytyväisempiä, mutta vain tiettyyn tasoon asti. Köyhyydessä elävät ihmiset tulevat onnellisemmiksi, kun he saavat enemmän rahaa, mutta kun ihmiset alkavat ansaita yli 75 000 dollaria vuodessa (66 000 euroa) ei onnellisuustasossa juuri tapahdu muutosta.
Pienemmilläkin tuloilla ihminen voi elää onnellista elämää, monet tyytyvätkin aineellisesti yksinkertaisempaan elämään ja hakevat merkityksellistä sisältöä muista tärkeistä elämän osa-alueista, esim. kulttuurista.
Onnelliseen ja merkitykselliseen elämään tarvitaan muutakin kuin aineellisesti hyvät olosuhteet. Hyvinvoivaan ja mielekkääseen elämään tarvitaan myös terveyttä, hyviä ihmissuhteita, sosiaalista tukea, optimistista elämänasennetta, myönteistä ajattelua, positiivisia tunteita, merkityksellisiä elämäntavoitteita, mahdollisuutta kehittää ja toteuttaa itseään, oman elämän tarkoituksen oivaltamista ja henkisyyttä.
Henkisyyttään ihminen voi kehittää harrastamalla itsekasvatusta ja henkistä kulttuuria (tieteet, taiteet, filosofia, uskonto), harjoittamalla kauneustajua ja elämällä eettisesti hyvälaatuista elämää, sivistämällä itseään. Henkisen kulttuurin tärkein tehtävä onkin edistää ihmiskunnan henkistä kasvua, kehitystä ja onnellista elämää.
Muita artikkeleita hyvästä elämästä
Lähteet
Psychology Today. (2022). Happiness Over the Lifespan. [online] Available at: https://www.psychologytoday.com/us/basics/happiness/happiness-over-the-lifespan [Accessed 16 Feb. 2022].
Berkeley.edu. (2022). Greater Good Science Center. [online] Available at: https://ggsc.berkeley.edu/ [Accessed 16 Feb. 2022].
Lyubomirsky, S. & Porio, J. 2021. Kuinka onnelliseksi? Elämäsi parhaat asiat ovat ulottuvillasi. 1. uudistettu painos. Helsinki: Viisas Elämä.
Nurmi, J., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I. 2014. Ihmisen psykologinen kehitys. 5. uud. p. Jyväskylä: PS-kustannus.