Talouskasvu on epätasaista ja hitaasti elpymässä. Teollisuudessa näkymät kirkastuvat, mutta palvelut ja rakentaminen ovat edelleen heikkoja. Lähivuosina kasvuvauhti kiihtyy maltillisesti, mikä mahdollistaa työllisyyden selkeän kohentumisen vuosina 2026–2027.
Työllisyys
Vuoden 2025 työttömyysaste on 9,4 % ja ennusteiden mukaan se laskee hitaasti 8,4 %:iin vuoteen 2027 mennessä, kun työllisyys kääntyy kasvuun vasta vuosina 2026–2027 talouskasvun vahvistuessa.
Palvelu- ja rakennusalojen työllisyys on heikko kuluttajien luottamuksen ja julkisen talouden sopeutustoimien vuoksi, vaikka metalliteollisuuden tuotanto- ja työllisyysnäkymät ovat kohentuneet selvästi.
Lähitulevaisuuden kehitys
Valtiovarainministeriön syksyn 2025 ennusteissa BKT kasvaa 1,0 % vuonna 2025, 1,4 % vuonna 2026 ja 1,7 % vuonna 2027, kun inflaatio hidastuu, korot laskevat ja verokevennykset tukevat kulutusta.
Rakentamisen elpyminen, energiasiirtymä sekä puolustushankinnat lisäävät investointeja, mutta Yhdysvaltojen tullien korotukset ja yleinen epävarmuus rajoittavat kasvun vauhtia.
Julkisen talouden alijäämä on 4,3 % BKT:stä 2025 ja putoaa maltillisesti noin 3 %:iin ennustejakson lopulla. Velkasuhde vakiintuu hetkellisesti 2027 ja ylittää 90 % uudelleen vuoden 2029 tienoilla.
Pohjoismainen työnhakumalli
Pohjoismaisessa työnhakumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa tukea TE-toimistolta tai työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevalta kunnalta.
Jokaisen työnhakijan palveluntarve ja mahdollisuudet hakea työtä arvioidaan yksilöllisesti. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tullut voimaan 2.5.2022.
Työttömyysetuuden saamiseksi työnhakijan on jatkossakin haettava työtä. Uutta on se, että työnhakijan on haettava lähtökohtaisesti neljää työmahdollisuutta kuukaudessa.
Jokaisen työnhakijan tilanne arvioidaan yksilöllisesti. Työnhakijan kanssa tehdään työnhaun alkaessa henkilökohtainen työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan työnhakua tukevista palveluista ja johon kirjataan haettavien työmahdollisuuksien määrä.
Te-hallinnon tuet työllistymiseen
- Työttömyysetuutta voi käyttää palkkatukeen ja starttirahaan
- Työkokeilun käyttötarkoitus laajentuu
- Työttömät työnhakijat kontaktoidaan kolmen kuukauden välein
Työttömyysturvaa voidaan käyttää jatkossa työttömän starttirahan, palkkatuen ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Tässä on nyt jokaiselle yritystoiminnasta haaveilevalle mahdollisuus kokeilla turvallisesti mahdollisuuksiaan yrittäjänä.
Liikkuvuusavustus on tuki, joka sisältää matka-avustuksen ja muuttokustannusten tuen. Tarkoituksena on helpottaa työn perässä liikkumista, muuttamista sinne, missä työtäkin on tarjolla. Liikkuvuusavustusta maksetaan myös osa-aikatyöhön, jota tehdään alle 18 tuntia viikossa.
Tutustu tästä: Kelan liikkuvuusavustus
Työkokeilun käyttötarkoitusta on laajennettu siten, että työkokeilua on mahdollista käyttää työnhakijan soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Rekrytointikokeilu perustuu vapaaehtoisuuteen ja kestää korkeintaan kuukauden.
Työkokeilussa on työnhakijalla mahdollisuus saada ns. "jalka oven väliin". Klikkaa Työnhaku-sivulle ja löydä itsellesi työpaikka tai kokeilupaikka.
Työkokeilun käyttötarkoitusta on laajennettu siten, että työkokeilua on mahdollista käyttää työnhakijan soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Rekrytointikokeilu perustuu vapaaehtoisuuteen ja kestää korkeintaan kuukauden.
Työkokeilussa on työnhakijalla mahdollisuus saada ns. "jalka oven väliin". Klikkaa Työnhaku-sivulle ja löydä itsellesi työpaikka tai kokeilupaikka.
Yritystoiminta
Työtön voi aloittaa yritystoiminnan työttömyysaikana ja saada työttömyysetuutta 4 kuukauden ajan yritystoiminnan estämättä. Kun yritystoimintaa on harjoitettu 4 kuukautta, TE-hallinto tekee arvion yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuudesta.
Yritystoiminnan tulot sovitellaan työttömyysturvan kanssa. Yritystoiminnan tulot ilmoitetaan työttömyysajan ilmoituksessa.
Lue tästä: Kuinka perustaa yritys
Hallituksen sosiaaliturvauudistus
Suomen hallitus aikoo uudistaa sosiaaliturvaa siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi. Tavoitteena on luoda yksi yleistuki, joka sisältää perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.
Yleistuki vähenee työtulojen noustessa mahdollisimman lineaarisesti, jolloin työstä käteen jäävä tulo on helpommin ennakoitavaa ja työnteko kannattaa nykyistä paremmin.
Yleistuki lyhyesti
Hallitus esittää uuden yleistuen voimaantuloa 1.5.2026. Yleistuki korvaa työttömien työnhakijoiden nykyiset Kelan maksamat työmarkkinatuen ja peruspäivärahan etuudet niiltä, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan tai jotka ovat menettäneet ansiopäivärahensa.
Yleistuen perusosa on 37,21 €/päivä (2025) ja se on tarveharkintainen etuus, jossa sekä ansio- että muut tulot (esim. vuokratulot, pääomatulot) alentavat tuen määrää samoin kuin nykyisessä työttömyysturvassa.
Yleistuki maksetaan Kansaneläkelaitoksesta, ja samalla otetaan käyttöön “yhden hakemuksen malli”, jossa hakija voi yhdellä lomakkeella hakea yleistukea ja asumistukea.
Tulevaisuudessa samaa hakemusmallia laajennetaan muihin etuuksiin, ja järjestelmä ohjaa hakijan automaattisesti oikeiden etuuksien piiriin ilman yksityiskohtaista etuustuntemusta.
Yleistukeen sisältyy aktivointijakso, jonka tavoitteena on estää työttömyyden pitkittyminen ja syrjäytyminen, erityisesti nuorten osalta. Alle 25-vuotiaat suuntaavat aktivointiin kahdeksan kuukauden jälkeen ja 25 vuotta täyttäneet 1,5 vuoden jälkeen.
Aktivointijakson aikana työnhakija tapaa työvoimaviranomaisten palveluprosessiin kuuluvissa tapaamisissa ja saa ohjausta työllistymistä edistäviin palveluihin.
Ansiopäivärahan piirissä oleville ei ole tulossa muutoksia; ansiosidonnaiset etuudet jatkuvat kuten nykyään. Yleistuki kohdentuu vain tulonsaajille, joilla ei ole ansiosidonnaista päivärahaa käytettävänään.
Tulevia muutoksia: Suomen ja koko maailman työmarkkinat ovat voimakkaassa muutoksessa ns. digitalisaation takia, lue tästä tarkemmin: Digitalisaatio.
Lähteet
Te-palvelut.fi. (2021). TE-palvelut siirtyvät kunnille vuoden 2024 aikana - TE-Palvelut. [online] Available at: https://www.te-palvelut.fi/-/te-palvelut-siirtyvat-kunnille-vuoden-2024-aikana?redirect=%2Fetusivu [Accessed 3 Sep. 2021].
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2022). Usein kysyttyjä kysymyksiä pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu. [online] Available at: https://tem.fi/usein-kysyttyja-kysymyksia-pohjoismaisesta-tyovoimapalvelumallista [Accessed 16 Mar. 2022].
Valtioneuvosto. (2023). Hallitusohjelma. [online] Available at: https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/4/3 [Accessed 16 Aug. 2023].