Digitalisaatio

Digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio, mitä tämä oikein tarkoittaa? Kaikki tämä voidaan tehdä ymmärrettäväksi koettamalla määritellä näitä käsitteitä. 


Klikkaa ja osta: Digitalisaatio-käsikirja (Adlibris)

Digitalisaatio on työ- ja toimintatapojen, palvelujen, opetuksen ja yhteiskunnan toimintojen laaja-alaista tulemista tietotekniikan ja internetin kautta käytettäväksi (tietoteknistyminen). Digitalisaatio perustuu siis tietotekniikan kehittymiseen, joka viime vuosikymmeninä on tapahtunut. Automatisaatio on tietotekniikan soveltamista erilaisiin teknisiin toimintoihin. Robotisaatio on pitkälle vietyä digitalisaatiota ja automatisaatiota, joka tarkoittaa, että kehitetään tietotekninen laite (robotti) tai sovellus hoitamaan jotakin työtä tai tehtävää.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan, EVA:n uudessa raportissa (13.9.2016) on selvitelty robotisaation vaikutusta suomalaiseen työelämään. Selvityksen mukaan robotisoituminen ei kuitenkaan vie massatyöttömyyteen, vaikka se johtaakin työtehtävävien uudelleen organisointiin ja uudelleen jakoon, sillä robotit tulevat korvaamaan ihmiset rutiinitöissä. Lähes kaikkien ammattien sisältö muuttuu, kun osan tehtävistä tekee robotti ja loput ihminen. Robotisoituminen synnyttää ihmisille myös täysin uusia töitä.

Evan raportit voit lukea tästä:
Robotiikalla voidaan korvata organisaatioiden keskijohtoa
Työmarkkinoiden muutos vaatii sosiaaliturvan uudistamista




Digitalisaatio hallituksen kärkihankkeena

Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu julkisten palvelujen digitalisoiminen. Tarkoituksena on kehittää käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut. Tavoitteena on myös koulutussektorin ja oppimisympäristöjen on modernisoiminen ja digitalisaation hyödyntämisen edistäminen oppimisessa. Tämä onkin tarpeen, sillä digitalisoinnilla voidaan saada merkittäviä säästöjä aikaan julkisen sektorin menoissa. 

Lue lisää: 
Digitalisoinnin periaatteet
Tietoyhteiskunnan digitaitotarpeet


Neljäs teollinen vallankumous

Suomi, niin kuin muukin maailma, on keskellä neljättä teollista vallankumousta. Menossa oleva neljäs teollinen vallankumous tarkoittaa juuri edellä mainittua digitalisaatiota, automatisaatiota ja robotisaatiota, kuten ns. esineiden internetiä. Esineiden internetillä (Internet of Things eli lyhyesti IoT) tarkoitetaan koneiden ja laitteiden kytkemistä internet-verkkoon, jonka kautta niitä voidaan ohjata ja hallita.

Klikkaa ja osta: Teollinen internet 
(Adlibris)


Alkanut muutosprosessi luo uusia osaamisvaatimuksia työelämään ja koulutukseen. Tarvitaan laajaa yleissivistävää ja ajantasalla olevaa ammatillista koulutusta, sekä jatkuvaa täydennyskoulutusta ja osaamisen päivittämistä ajan tasalle. Digiajan tietotaidot ja perusvalmiudet tulisi olla tarjolla kaikille kansalaisille. 

Digitalisaatio tuo väistämättä muutoksia ihmisten elämään, opiskeluun, työhön ja yhteiskunnan toimintatapoihin. Suomen on pysyttävä tässä kehityksessä eturintamassa jo taloudellisten syiden vuoksi. Kun muut maat digitalisoivat ja robotisoivat ja saavuttavat kustannuskilpailukykyä, Suomen on tehtävä samoin. Tämä johtaa yhteiskunnalliseen muutosprosessiin, siksi hallituksen käynnistämä perustulokokeilu tulee todella tarpeeseen. Perustulo tullaan todennäköisesti tarvitsemaan mahdollistamaan osallistumisen työmarkkinoille.

Millä tämä muutosprosessi (neljäs teollinen vallankumous) rahoitetaan, kun työtä siirtyy robottien ja automaation tehtäväksi? Kun ihmistyön verotuksesta saatava verotulo vähenee, on valtiovallan ennemmin tai myöhemmin säädettävä jonkinlainen robottivero, että kansalaisille voidaan maksaa perustuloa ja muuta sosiaaliturvaa, jotta lapset voidaan kouluttaa, sekä vanhukset ja sairaat hoitaa.

Lue mitä Bill Gates ja EU-parlamentti sanovat robottiverosta (suomeksi).