Mielen hyvinvointi on dynaaminen voimavara, joka rakentuu biologisten perustarpeiden, olosuhteiden, sekä psyykkisten taitojen ja sosiaalisen ympäristön tasapainosta. Syvennymme mielen hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin – aina arjen valinnoista ja digitaalisesta tasapainosta positiivisen psykologian menetelmiin mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen, kehittämiseen ja suojelemiseen.
 |
| Mieli voi hyvin. Kuva: Gemini |
Mitä on mielen hyvinvointi
Mielen hyvinvointi eli positiivinen mielenterveys, on ihmisen sisäinen voimavara, joka koostuu valoisista ajatuksista, myönteisistä tunteista, terveistä psyykkisistä toiminnoista ja kyvystä olla myönteisessä vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Mielen hyvinvointi sisältää myös sen, ettei ihmisellä ole mielenterveydellisiä häiriöitä tai raskaita murheita, vaan ihminen tuntee olonsa iloiseksi, tyytyväiseksi ja onnelliseksi.
Positiivinen mielenterveys on voimavara
Asiantuntijalähteiden mukaan mielen hyvinvointi on elämänvoimaa, joka auttaa meitä kukoistamaan hyvinä aikoina ja selviytymään haastavina aikoina. Se on kykyä:
- Kokea tyytyväisyyttä ja onnellisuutta.
- Tunnistaa ja hyödyntää omia vahvuuksiaan.
- Säädellä tunteita ja hallita arjen stressiä.
- Kokea elämänsä merkitykselliseksi ja kuulua osaksi yhteisöä.
Mitkä tekijät vaikuttavat mielen hyvinvointiin
Mielen hyvinvointi muodostuu useasta toisiinsa kytkeytyneestä tekijästä. Jos yksi osa-alue kuormittuu liikaa, muut voivat tukea sitä hetken, mutta pitkällä aikavälillä tasapaino vaatii huomiota kaikilta osa-alueilta.
1. Uni ja palautuminen (Aivojen huolto)
Uni on mielen hyvinvoinnin tärkeimpiä yksittäisistä rakennuspalikoista. Unen aikana aivot puhdistuvat kuona-aineista ja päivän aikana koetut tunteet sekä opitut asiat jäsentyvät.
Vaikutustapa: Riittävä uni säätelee mielialaa ja auttaa elimistöä palautumaan. Univaje taas kasvattaa stressihormoni kortisolin määrää, mikä tekee mielestä alttiimman ahdistukselle.
2. Ravinto ja suoliston terveys
Usein sanotaan "olet mitä syöt", se pätee myös mieleen. Suolistoa kutsutaan ihmisen "toisiksi aivoiksi", sillä suuri osa mielialaan vaikuttavista aivojen välittäjäaineista valmistuu siellä.
Vaikutustapa: Verensokerin tasaisuus ehkäisee ärtyneisyyttä. Laadukas ravinto, rasvat ja kuidut tukevat aivoterveyttä ja välittäjäaineiden, kuten serotoniinin, tuotantoa.
3. Liikunta on lääkettä (Stressin purku)
Liikunta ei ole vain lihaksia varten, vaan se on suora reitti mielen rauhoittamiseen. Se on luonnollinen tapa rauhoittaa mieltä kehon kautta.
Vaikutustapa: Fyysinen rasitus purkaa kehoon patoutunutta stressienergiaa ja vapauttaa endorfiineja sekä dopamiinia, jotka nostavat mielialaa ja parantavat itsetuntoa. Liikunta aktivoi verenkiertoa, elvyttää siten elimien ja aivojen toimintaa ja hyvää oloa.
4. Sosiaaliset suhteet ja kuuluvuus (Turvaverkko)
Ihminen on luonteeltaan laumaeläin. Liiallinen yksinäisyys on aivoille biologinen stressitila, kun taas terveet ihmissuhteet luovat turvaa. Riippuu ihmisen luonteesta, minkä verran tarvitsee sosiaalisuutta, introvertit vähemmän, ekstrovertit enemmän.
Vaikutustapa: Vuorovaikutus muiden kanssa vapauttaa oksitosiinia ("rakkaushormonia"), joka vaimentaa aivojen pelkokeskusta ja auttaa psyykkisen resilienssin rakentamisessa.
5. Arjen hallinta ja merkityksellisyys
Kyky vaikuttaa omaan elämäänsä ja kokea tekemisensä merkitykselliseksi on onnellisuuden kulmakivi. Harrastukset ja luovuus antavat mielelle hengähdystauon suorittamisesta.
Vaikutustapa: Hallinnan tunne vähentää avuttomuuden kokemusta. Kun teemme asioita, joissa koemme onnistumista, aivojen palkitsemisjärjestelmä aktivoituu terveellä tavalla.
6. Elinympäristö ja aistivaikutukset (Ulkoinen rauha)
Ympäristön olosuhteet, valo, melu ja luontoyhteys vaikuttavat mielentilaan. Sotkuinen tai meluisa ympäristö on jatkuva kognitiivinen kuormitus aivoille, luonnon rauha taas rauhoittaa mieltä.
Vaikutustapa: Luonnon muodot ja äänet aktivoivat parasympaattista hermostoa, joka vastaa levosta ja rauhoittumisesta, laskien välittömästi sykettä ja stressitasoa.
7. Arvot ja itsetuntemus (Sisäinen kompassi)
Omien arvojen mukainen elämä on kestävän hyvinvoinnin perusta. Jos elämme ristiriidassa omien arvojemme kanssa, mieli kokee jatkuvaa sisäistä ristiriitaa. Selkiytä siis arvosi.
Vaikutustapa: Itsetuntemus auttaa asettamaan rajoja ja tekemään valintoja, jotka tukevat omaa jaksamista pitkällä tähtäimellä.
Miten voi parantaa mielen hyvinvointia
- Huolehdi perustarpeet kuntoon (Maslow)
1. Fysiologiset tarpeet: Elämän ylläpito
Pyramidin alaosassa ovat biologiset välttämättömyydet: happi, ravinto, vesi ja uni. Huolehdi laadukkaasta ravinnosta ja palauttavasta unesta.
Merkitys mielelle: Jos olet jatkuvasti nälkäinen tai univajeessa, aivosi siirtyvät "selviytymismoodiin". Tällöin kykysi säädellä tunteita tai ajatella loogisesti heikkenee merkittävästi.
2. Turvallisuuden tarpeet: Ennakoitavuus ja suoja
Tämä sisältää fyysisen turvan lisäksi taloudellisen turvan, terveyden ja vakauden. Huolehdi työ, talous ja asuminen kuntoon. Taloudellinen turva luo hyvinvointia.
Merkitys mielelle: Jatkuva epävarmuus (esim. työpaikan menetys tai asunnon puute) pitää kehon hälytystilassa. Mielen on mahdotonta rentoutua ja palautua, jos se kokee olevansa jatkuvasti vaarassa tai uhattuna.
3. Sosiaaliset tarpeet: Kuuluminen ja rakkaus
Ihminen tarvitsee yhteyttä muihin, ystävyyttä ja kokemusta siitä, että on osa jotakin yhteisöä. Koeta huolehtia hyvistä ihmissuhteista.
Merkitys mielelle: Kuten aiemmissa luvuissa todettiin, liiallinen yksinäisyys on suuri terveysriski. Kuuluminen ryhmään vahvistaa itsetuntoa ja tuottaa hyvinvointia mielelle.
4. Arvostuksen tarpeet: Itsekunnioitus ja arvostus
Tämä taso liittyy osaamiseen, onnistumisen kokemuksiin ja muiden antamaan tunnustukseen. Arvosta itseäsi ja arvosta muita.
Merkitys mielelle: Kun koemme olevamme päteviä ja arvostettuja, itsetuntomme vahvistuu. Tämä luo resilienssiä eli kykyä kestää pettymyksiä ilman, että mielen hyvinvointi romahtaa.
5. Itsensä toteuttaminen: Potentiaalin löytäminen
Pyramidin huipulla on halu kasvaa, oppia ja hyödyntää omia lahjojaan.
Merkitys mielelle: Täällä sijaitsee aiemmin mainittu positiivinen mielenterveys. Kun perusasiat ovat kunnossa, meillä on energiaa etsiä elämälle syvempiä tarkoituksia, harrastaa ja kukoistaa.
Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen
Mielen hyvinvointia voi hoitaa kuten fyysistä kuntoa. Positiivisen psykologian tutkimus osoittaa, että voimme tietoisesti harjoittaa mieltämme huomaamaan hyvän ja rakentamaan kestävämpää onnellisuutta.
1. Hyödynnä PERMA-mallia
Positiivisen psykologian isän, Martin Seligmanin, PERMA-malli listaa viisi osa-aluetta, joita vahvistamalla ihminen voi kukoistaa:
P (Positive Emotion): Vaali myönteisiä ajatuksia ja tunteita. Kyse ei ole vaikeiden tunteiden kieltämisestä, vaan tietoisesta ilon ja tyytyväisyyden tuottamisesta.
E (Engagement): Etsi "flow"-tiloja. Uppoudu asioihin, jotka todella kiinnostavat.
R (Relationships): Panosta ihmissuhteisiin. Laadukkaat sosiaaliset kontaktit ovat suurin yksittäinen onnellisuuden selittäjä.
M (Meaning): Koe merkityksellisyyttä. Tee asioita, jotka ovat osa itseäsi suurempaa tarkoitusta.
A (Accomplishment): Aseta tavoitteita ja saavuta niitä. Onnistumisen kokemukset vahvistavat pystyvyyden tunnetta.
Positiivisessa psykologiassa korostetaan erityisesti asioita, joihin keskittymällä mielen hyvinvointi lisääntyy. Elämän kurjuuksien sijaan keskitytään omiin vahvuuksiin, ollaan itsemyötätuntoisia, kiitollisia siitä, mikä on hyvin, opitaan tietoisuustaitojen avulla myönteistä ajattelua ja mielen rauhoittamista ja koetetaan löytää oman elämän mieli ja merkitys.
Media ja mielen hyvinvointi
Mielen hyvinvointi digitaalisessa ajassa on haasteellista. Media on ympäristö, jossa vietämme suuren osan valveillaoloajastamme. Sen vaikutukset mielen hyvinvointiin ovat kaksiteräinen miekka: se tarjoaa yhteyksiä ja tietoa, mutta voi myös kuormittaa hermostoamme ennennäkemättömällä tavalla.
1. Doomscrolling ja jatkuva hälytystila
Doomscrolling on pakonomaista liiallisen negatiivisten uutisten ja ahdistavan sisällön seuraamista verkossa, mikä johtaa lisääntyneeseen ahdistukseen, suruun ja henkiseen väsymykseen.
Uutismedia keskittyy usein kriiseihin, konflikteihin ja uhkiin. Jatkuva altistuminen negatiivisille uutisille voi johtaa ns. maailmanpelkoon ja krooniseen stressitilaan.
Vaikutustapa: Aivojen pelkokeskus (amygdala) aktivoituu, kun luemme uhkaavista asioista. Jos emme pidä taukoja, kehomme jää jatkuvaan "taistele tai pakene" -tilaan, mikä uuvuttaa mielen.
Vaikutukset mielenterveyteen: Lisääntynyt ahdistus, masennus, stressi, pessimismi ja heikentynyt elämäntyytyväisyys.
Fyysinen: Päänsärky, lihasjännitys, unihäiriöt ja stressihormonien, kuten kortisolin, aiheuttama kohonnut verenpaine.
2. Digitaalinen informaatioähky (Infobesity)
Tiedon määrä on suurempi kuin aivomme pystyvät prosessoimaan. Jatkuvat ilmoitukset ja sovellusten välillä hyppiminen kuormittavat kognitiivisia resursseja.
Vaikutustapa: Aivot eivät saa hetken rauhaa, jota ne tarvitsisivat asioiden sisäistämiseen. Tämä johtaa "aivosumuun" ja henkiseen väsymykseen.
3. Sosiaalinen media ja vertailun ansa
Sosiaalisessa mediassa näemme usein muiden elämän tarkkaan valikoidut kohokohdat. Tämä luo vääristyneen kuvan todellisuudesta.
Vaikutustapa: Sosiaalinen vertailu on ihmiselle luontaista, mutta somessa vertaamme omaa arkipäiväämme muiden parhaisiin hetkiin. Tämä nakertaa itsetuntoa ja arvostuksen tunnetta.
Algoritmit: Some-alustat on suunniteltu koukuttamaan dopamiinijärjestelmämme. Jatkuva tykkäysten ja huomion odottaminen heikentää keskittymiskyvyn.
Käytännön vinkkejä mediasisältöjen hallintaan:
Psykologinen periaate: Myönteiset sisällöt tuottavat hyvää mieltä, negatiiviset sisällöt pahaa mieltä.
Tietoinen kuluttaminen: Valitse mihin käytät aikaasi. Tee "some-siivous" ja lopeta sellaisten tilien seuraaminen, jotka saavat sinut tuntemaan olosi huonoksi. Keskity myönteisiin mediasisältöihin niin somen, internetin, television kuin kaiken muunkin suhteen.
Digipaasto ja rajat: Määritä laitteettomat vyöhykkeet (esim. makuuhuone) ja ajat (esim. tunti ennen nukkumaanmenoa). Vähennä ja järkeistä median käyttöä kohtuulliselle tasolle.
Kriittinen medialukutaito: Muista, että some-sisältö on usein manipuloitua todellisuutta.
Uutisdieetti: Jos maailman tila ahdistaa, rajoita uutisten lukeminen esimerkiksi yhteen kertaan päivässä luotettavasta lähteestä. Keskity hyviin uutisiin.
Yhteenveto: Media on hyvä renki mutta huono isäntä. Mielen hyvinvointi vaatii kykyä sulkea ruudut ja palata takaisin fyysiseen maailmaan ja oman elämän äärelle.
Ilmapiirit ja mielen hyvinvointi
Me emme elä tyhjiössä, vaan psykologinen tilamme peilaa jatkuvasti niiden yhteisöjen tilaa, joissa vietämme aikamme. Ilmapiiri on ikään kuin "sosiaalinen sää", joka voi joko ravita tai kuluttaa voimavarojamme.
Ilmapiiri on ryhmän jäsenten välinen sanaton ja sanallinen tila. Se koostuu asenteista, vuorovaikutuksesta ja turvallisuuden tunteesta. Koska aivomme skannaavat jatkuvasti ympäristön sosiaalisia vihjeitä, ilmapiiri vaikuttaa suoraan stressitasoomme ja kykyymme tuntea tyytyväisyyttä.
Miten voit vaikuttaa ilmapiiriin
Psykologiassa tiedetään, että tunteet tarttuvat. Tätä kutsutaan positiiviseksi tai negatiiviseksi tunnetartunnaksi. Sinulla on valta vaikuttaa siihen, miten vaikutat muihin.
Oma mielentila: Kun huolehdit omasta mielen hyvinvoinnistasi, säteilet rauhallisuutta ympärillesi.
Sanoitettu arvostus: Sano ääneen hyvät asiat. "Kiitos, että hoidit tämän" tai "Olipa kiva nähdä sinua" ovat tehokkaita ilmapiirin rakentajia.
Ratkaisukeskeisyys: Kun ongelmia ilmenee, keskity syyllisten etsimisen sijaan ratkaisuihin ja siihen, miten voimme oppia tilanteesta.
Aito läsnäolo: Kun olet vuorovaikutuksessa, laita puhelin pois. Aito kohtaaminen luo välitöntä yhteyttä ja parantaa ilmapiiriä.
Yhteenveto: Me olemme toistemme sosiaalista elinympäristöä. Parantamalla ilmapiiriä ympärilläsi, rakennat samalla turvallisempaa tilaa omalle mielen hyvinvoinnillesi.
Kodin, työpaikan ja harrastusryhmien ilmapiiriä voi parantaa kuuntelemalla muita, osoittamalla kiitollisuutta, myönteistä huomiota ja palautetta muille, kannustamalla muita, luopumalla turhasta kilpailusta ja valittamisesta, huolehtimalla omasta valoisasta mielentilasta, olemalla ystävällinen muille.
Yhteenveto
Mielen hyvinvointi on tila, joka rakentuu kehon, mielen, elinympäristön ja sosiaalisten suhteiden vuorovaikutuksesta. Jotta voimme hyvin muuttuvassa maailmassa, meidän on huolehdittava mielestämme monella tasolla.
Mielen hyvinvoinnin parantaminen kannattaa aloittaa perustarpeiden tasolta. Laita kuntoon erityisesti ravinto, uni, talous ja ihmissuhteet. Turvaudu tarvittaessa ammattiauttajiin.
Mielen hyvinvoinnin ylläpitäminen tarkoittaa sitä, että huomioit mielen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä jokapäiväisessä elämässä, ajattelet positiivisesti, ylläpidät elämänmyönteistä asennetta, kohtelet itseäsi ja muita ystävällisesti, täytät tajuntaasi laadukkailla aineksilla jne.
Mielen hyvinvoinnin suojeleminen tarkoittaa sitä, että et kuormita itseäsi liikaa, et vaadi itseltäsi liikaa, huolehdit kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnistasi, koetat olla itsemyötätuntoinen, rajoitat median käyttöä, keskityt myönteisiin sisältöihin elämässä ja mediassa. Ole siis oma valoisa ja hyvinvoiva ihminen, elä hyvää elämää.
Lue lisää: Onni-onnellisuusopas
Lähdeluettelo
MIELI Suomen Mielenterveys ry. Mielenterveyden käsi ja arjen taidot. Verkkosivusto: mieli.fi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Mielenterveyden edistäminen ja positiivinen mielenterveys. Verkkosivusto: thl.fi.
Web-tietopalvelu. Hyvä mieli, Hyvä olo ja Onnellisuusopas. Verkkosivusto: webtieto.com.
Mielenterveystalo.fi (HUS). Oma-apuohjelmat ja luonnon hyvinvointivaikutukset. Verkkosivusto: mielenterveystalo.fi.
World Health Organization (WHO). Mental Health: Strengthening our response. Verkkosivusto: who.int.
Seligman, M. PERMA-malli ja positiivinen psykologia. (University of Pennsylvania / Positive Psychology Center).
Maslow, A. H. A Theory of Human Motivation (Tarvehierarkia).
Mental Health Foundation (UK). Diet, Exercise and Mental Health. Verkkosivusto: mentalhealth.org.uk.