Talvi ja hyvinvointi – Näin käännät pimeän vuodenajan voimavaraksi. Suomalainen talvi on ääripäiden aikaa, pimeys, pakkanen ja kuiva sisäilma haastavat kehoa ja mieltä. Talvesta ei kuitenkaan tarvitse vain selviytyä hammasta purren. Oikeilla varusteilla, rutiineilla ja asenteella talvi on virkistävä ja miellyttävä vuodenaika elää hyvää elämää.
 |
| Talvi ja hyvinvointi. Kuva: Gemini |
Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät keinot hyvinvoinnin ylläpitämiseen, kun mittari painuu pakkaselle.
Talven lyhyt määrittely
Terminen talvi alkaa, kun keskilämpötila on pysyvästi alle 0 °C.
Kalenterin mukaan talvi on joulukuu, tammikuu ja helmikuu.
Astronominen talvi alkaa talvipäivänseisauksesta (noin 21.–22. joulukuuta).
Suojaudu viisaasti – Pukeutuminen ja iho
Kylmä ei ole este, se on pukeutumiskysymys. Tärkein sääntö on kerrospukeutuminen.
- Aluskerros: Merinovilla on ylivoimainen, sillä se siirtää kosteuden pois ja lämmittää märkänäkin.
- Välikerros: Villa tai fleece eristää lämpöä.
- Kuorikerros: Suojaa tuulelta ja tuiskulta.
Muista suojata myös iho. Pakkanen ja keskuslämmitys kuivattavat ihoa rajusti. Rasvaa iho mielellään iltaisin. Jos laitat kosteusvoidetta aamulla, tee se vähintään 30 minuuttia ennen ulosmenoa, jotta vesi ehtii haihtua voiteesta – näin vältät paleltumat. Kevättalvella aurinkosuoja on ehdoton lumen heijastuksen vuoksi.
Valo on energiaa
Kaamosväsymys on todellinen ilmiö, joka johtuu valon puutteesta. Sitä voi torjua tehokkaasti kahdella tavalla:
Kirkasvalolamppu: Aamuisin (klo 6–10) otettu 15–30 minuutin valokylpy katkaisee unihormoni melatoniinin tuotannon ja herättää aivot päivään.
Keskipäivän ulkoilu: Pyri ulkoilemaan valoisimpaan aikaan (klo 11–14). Jo lyhyt kävely viestii keholle vuorokausirytmistä, vaikka taivas olisi pilvessä.
Sisäilma ja koti kuntoon
Kun ulkona on kylmä, sisäilman suhteellinen kosteus romahtaa, mikä kuivattaa limakalvoja ja altistaa flunssalle.
Ilmankosteus: Hanki ilmankostutin tai kuivata pyykkejä makuuhuoneessa. Ihanteellinen ilmankosteus on n. 30–40 %.
Tuuletus: Unohda ikkunan raollaan pitäminen. Tee mieluummin nopea ja tehokas ristiveto, jotta ilma vaihtuu, mutta rakenteet eivät jäähdy.
Ravitsemus: D-vitamiini on talven tärkein lisä
Suomen leveysasteilla aurinko ei talvella riitä tuottamaan D-vitamiinia.
Vitamiinit: Ota D-vitamiinilisä säännölliseen käyttöön vastustuskyvyn tueksi. Hyödynnä myös kotimaiset marjat ja juurekset.
Nesteytys: Pakkasella janon tunne heikkenee, mutta kuiva ilma haihduttaa nestettä kehosta. Muista juoda vettä pitkin päivää.
Mieli, liike ja sosiaalisuus
Mieliala: Salli itsellesi lepo ja hitaammat aamut, jos mahdollista. Talvi on luonnostaan levon aikaa, joten ole itsellesi armollinen.
Liikunta: Raitis ilma hapettaa aivot ja parantaa unta. Liukastumisen pelko voi kuitenkin jännittää lihaksia – nastakengät ovat halpa henkivakuutus ja rentouttavat askelta.
Sosiaalisuus: Älä jää yksin poteroon. Madalla kynnystä ja pyydä ystävä kävelylle tai iltateelle. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeä puskuri kaamosmasennusta vastaan.
Talvi tarjoaa mahdollisuuden rauhoittumiseen. Kun perusasiat ovat kunnossa, voit nauttia villasukista, kynttilänvalosta ja puhtaasta pakkaslumesta hyvällä omallatunnolla.
Suosituimmat talviharrastukset Suomessa
Murtomaahiihto (perinteinen ja vapaa tyyli) kuuluu vahvasti suomalaiseen kulttuuriin. Laaja latuverkosto ulottuu kaupunkien puistoista Lapin erämaihin. Yksi eniten harrastetuista liikuntamuodoista talvella.
Laskettelu ja lumilautailu ovat suosittuja erityisesti nuorten ja perheiden keskuudessa.
Luistelu ja retkiluistelu: Järvien ja meren jäät mahdollistavat retkiluistelun. Kaupunkien tekojääradat tarjoavat mahdollisuuden perinteiseen luisteluun.
 |
| Avantouinti on suomalaisille tuttua. Kuva: Gemini |
Avantouinti on myös hyvin suomalainen ja rakas harrastus, jossa yhdistyy terveys ja perinne, yleensä saunomisen yhteydessä.
Talven määrittely
Terminen talvi Suomessa
Määritelmä: Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy pysyvästi alle 0 °C. Se päättyy, kun keskilämpötila nousee pysyvästi sen yläpuolelle.
Pohjois-Lapissa alkaa yleensä lokakuun lopulla tai marraskuun alussa ja kestää jopa yli 200 päivää.
Etelä-Suomessa alkaa yleensä joulukuussa ja kestää noin 100–120 päivää.
Kalendaarinen talvi Suomessa
Määritelmä: Kalenterin mukaan talvi on joulukuu, tammikuu ja helmikuu.
Huomioi: Kalendaarinen talvi ei aina vastaa todellisia sääoloja – esimerkiksi marraskuu voi olla jo hyvin talvinen, ja maaliskuu usein vielä luminen.
Astronominen talvi Suomessa
Määritelmä: Astronominen talvi alkaa talvipäivänseisauksesta (noin 21.–22. joulukuuta) ja päättyy kevätpäiväntasaukseen (noin 20.–21. maaliskuuta).
Talvipäivänseisaus on vuoden pimein päivä, jolloin päivän pituus on lyhimmillään.
Kevätpäiväntasauksessa päivä ja yö ovat yhtä pitkät, ja siitä alkaa astronominen kevät.
Erityispiirre pohjoisessa: Lapissa talvipäivänseisauksen aikaan koetaan kaamos, jolloin aurinko ei nouse lainkaan horisontin yläpuolelle.
Käsitteet
- Terminen talvi = lämpötilaan perustuva, vaihtelee alueittain.
- Kalendaarinen talvi = kiinteät kuukaudet (joulu–helmi).
- Astronominen talvi = maan liikkeeseen perustuva (talvipäivänseisaus → kevätpäiväntasaus).
Yhteenveto
Käytännönläheisiä keinoja, joilla suomalaisen talven haasteet – pimeys, kylmyys ja kuiva ilma – käännetään voimavaraksi. Hyvinvointi rakentuu viiden peruspilarin varaan:
Pukeutuminen ja iho: Oikeaoppinen kerrospukeutuminen (merinovilla) ja ihon suojaaminen kosteutuksella ehkäisevät kylmän haittoja.
Valon merkitys: Kaamosväsymystä torjutaan aamuisella kirkasvalohoidolla ja hyödyntämällä keskipäivän luonnonvalo.
Sisäilma: Kuivaa huoneilmaa parannetaan ilmankostuttimella ja lyhyillä tuuletuksilla.
Ravitsemus: D-vitamiinilisä ja riittävä nesteytys ovat vastustuskyvyn kulmakiviä.
Mielen hyvinvointi: Talvella on tärkeää olla itselleen armollinen, levätä riittävästi ja ylläpitää sosiaalisia suhteita pimeydestä huolimatta.
Tämän artikkelin vinkit perustuvat yleisiin suomalaisiin terveyssuosituksiin. Lisätietoa aiheista löydät seuraavilta asiantuntijatahoilta:
Duodecim Terveyskirjasto (lääketieteellinen tieto, D-vitamiini, ihonhoito, kaamosmasennus)
UKK-instituutti (liikuntasuositukset ja terveysliikunta)
Hengitysliitto (sisäilma, ilmankosteus ja pakkaselta suojautuminen)
Suomen Latu (ulkoilu, pukeutuminen ja talvilajit)
Mielenterveystalo.fi (mielen hyvinvointi ja itsehoidon tukeminen)
Ilmatieteen laitos (talven määrittely)