Suojaravintoaineet ja antioksidantit

Suojaravintoaineet ovat ravintoaineita, jotka auttavat suojaamaan kehoa erilaisilta sairauksilta ja vaurioilta. Ne ovat erityisen tärkeitä immuunijärjestelmän toiminnan kannalta. Ihmisen on saatava ravinnosta suojaravintoaineita, kuten proteiineja, vitamiineja ja kivennäisaineita, terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseen ja edistämiseen. Osa suojaravintoaineista toimii elimistössä myös antioksidantteina. Tämä artikkeli käsittelee suojaravintoaineiden merkitystä ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille.

Kuva: Pixabay

Suojaravintoaineet

Suojaravintoaineita ovat proteiinit, vitamiinit ja kivennäisaineet. Ne ovat ravintoaineita, joita elimistö ei itse valmista, siksi ne on saatava monipuolisesta ravinnosta. Suojaravintoaineiden puute voi aiheuttaa erilaisia puutosoireita tai immuunijärjestelmän heikkenemistä. 

Proteiinit ovat tärkeitä kudosten ja entsyymien rakentamisessa, vitamiinit ja kivennäisaineet ovat tärkeitä aineenvaihdunnassa, hormonituotannossa ja solujen toiminnassa. 

Suojaravintoaineiden saanti on välttämätöntä ihmisen keholliselle terveydelle ja hyvinvoinnille, sillä ne tukevat elimistön normaalia toimintaa, auttavat välttämään puutosoireita ja ennalta ehkäisevät terveysongelmia. 

Monipuolinen ruokavalio, joka sisältää tarpeeksi proteiineja, vitamiineja ja kivennäisaineita, on tärkeä ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta.

Life: Terveystuotteita hyvinvointiin*

Klikkaa ja hanki: Monivitamiinit, kivennäisaineet ja antioksidantit*

Proteiinit

Proteiinit koostuvat yhteensä 20 eri aminohaposta, joista kymmentä ihmisen elimistö ei pysty itse valmistamaan, vaan ne täytyy saada ruoasta. Aminohapot toimivat rakennusaineina kudos- ja entsyymiproteiineissa sekä monissa hormoneissa ja hermostollisissa välittäjäaineissa.

Proteiinit ovat välttämättömiä ihmisen keholliselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Ne ovat tarpeen kudosten korjaamiseen, uusien solujen muodostamiseen ja immuunijärjestelmän toiminnan ylläpitämiseen. Esimerkiksi lihakset, iho, hiukset ja kynnet koostuvat pääosin proteiineista. 

Proteiinit ovat myös tärkeitä hormonien ja hermoston välittäjäaineiden muodostamisessa. Proteiinien puute voi aiheuttaa heikkoa immuunipuolustusta, lihasheikkoutta, ihon ja hiusongelmia sekä muita terveysongelmia. 

Suositeltu päivittäinen proteiinin saanti on noin 1,1–1,3 g/kg 18–64-vuotiaille ja 1,2–1,4 g/kg 65 vuotta täyttäneille painokiloa kohti.

Tärkeää on saada proteiinia erilaisista lähteistä, kuten kalaa, lihaa, kanaa, maitotuotteita, pähkinöitä ja papuja. Ruokavalion tärkeimmät proteiinin lähteet ovat viljavalmisteet, liha- ja kananmunaruoat sekä maito ja maitovalmisteet. 

Vegaaniseen ruokavalioon sopivia kasviproteiinin lähteitä on runsaasti, esimerkiksi pavut, linssit, herneet, papu- ja hernepohjaiset valmisteet, härkäpapu ja härkäpapuvalmisteet, siemen- ja soijavalmisteet, kuten rouheet, kuutiot, suikaleet sekä tofu, tempeh, soijajuoma ja muut maitovalmisteiden tapaan käytettävät soijavalmisteet, seitan ja muut teolliset kasviperäiset ruoanvalmistustuotteet.

Vitamiinit

Vitamiinit ovat elimistön toiminnalle välttämättömiä ravinnosta saatavia orgaanisia yhdisteitä, joita on ravinnossamme luontaisesti pieniä määriä. Elimistö tarvitsee niitä toimintansa ylläpitoon, kasvuun ja kehitykseen. 

Vitamiinit ovat rasvaliukoisia (A-, D-, E- ja K-vitamiini) ja vesiliukoisia (B-ryhmän vitamiinit ja C-vitamiini) vitamiineja. B-vitamiineja ovat tiamiini, riboflaviini, niasiini, biotiini, pantoteenihappo, B6-vitamiini, folaatti ja B12 -vitamiini.

Vitamiinit ovat välttämättömiä ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille monista eri syistä. Ne ovat erittäin tärkeitä elimistön normaalille toiminnalle ja niiden puutos voi johtaa moniin erilaisiin terveysongelmiin.

Ensinnäkin, vitamiinit ovat tärkeitä aineenvaihdunnan normaalille toiminnalle. Ne ovat tarpeellisia monille aineenvaihdunnan reaktioille, jotka tapahtuvat elimistössä, ja ne ovat tarpeen energiatason ja aineenvaihdunnan tasapainon ylläpitämisessä.

Toiseksi, vitamiinit ovat tärkeitä elimistön immuunijärjestelmän toiminnalle. Ne edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja auttavat vahvistamaan kehoa ylläpitämään hyvää terveyttä.

Kolmanneksi, useat vitamiinit ovat antioksidantteja, jotka suojelevat elimistöä vapaiden radikaalien haittavaikutuksilta

Kivennäisaineet

Kivennäisaineet ovat ravinnon epäorgaanisia alkuaineita. Makrokivennäisaineita ovat kalsium, fosfori, magnesium, natrium, kloridi ja kalium. Hivenaineita ovat mm. rauta, jodi, sinkki, kupari, seleeni, mangaani ja molybdeeni, kromi ja boori.

Kivennäis- ja hivenaineet ovat ravintoaineita, joita ihmisen elimistö tarvitsee pieninä määrinä, mutta ne ovat erittäin tärkeitä elimistön normaalille toiminnalle. 

Kivennäis- ja hivenaineet osallistuvat moniin eri aineenvaihduntaprosesseihin, kuten hermoston toimintaan, luuston ja hampaiden kehittymiseen, veren hyytymiseen, entsyymien toimintaan ja immuunijärjestelmän toimintaan ja niiden puute voi aiheuttaa erilaisia terveysongelmia. 

Kivennäis- ja hivenaineiden saannin tulee olla riittävä, jotta elimistö pystyy toimimaan normaalisti.

Antioksidantit

Antioksidantit ovat elimistöä suojaavia aineita. Useat vitamiinit ja kivennäisaineet toimivat antioksidantteina, niistä tärkeimpiä ovat A-vitamiini, C-vitamiini, E-vitamiini ja seleeni. Myös ubikinoni on tärkeä antioksidantti. Kasvikset, hedelmät ja marjat sisältävät karotenoideja ja flavonoideja, jotka vaikuttavat antioksidanttien tavoin suojaten elimistöä.

Antioksidantit ovat aineita, jotka estävät tai hidastavat hapettumisreaktioita elimistössä. Ne suojaavat soluja ja kudoksia vapaiden radikaalien haitallisilta vaikutuksilta. 

Vapaiden radikaalien hapettumisreaktioista aiheutuu solujen vaurioita, jotka voivat johtaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin sekä ikääntymiseen liittyviin sairauksiin. Antioksidantit auttavat elimistöä torjumaan näitä haitallisia vaikutuksia. 

Antioksidantit suojaavat solujen kromosomien telomeerejä. Telomeerit ovat DNA:n kromosomeja suojaavia osarakenteita, joilla on keskeinen rooli solujemme suojaamisessa vaurioilta ja ikääntymiseltä.

Antioksidantit auttavat suojaamaan telomeerejä vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta, jotka voivat johtaa ennenaikaiseen ikääntymiseen. Neutraloimalla vapaita radikaaleja antioksidantit voivat auttaa estämään telomeerien lyhenemistä ja ylläpitämään solujemme terveyttä. 

Lisäksi antioksidantit voivat myös vähentää tulehdusta, joka on yksi tärkeimmistä telomeerivaurioiden aiheuttajista. Siksi antioksidanttipitoisten ruokien nauttiminen on tehokas tapa suojella telomeerejamme ja edistää terveyttä ja pitkää ikää.

Hapettuminen eli oksidaatio

Elimistön toiminta ja ulkoiset tekijät tuottavat herkästi reagoivia happimolekyylejä ja happea sisältäviä molekyylejä, joita nimitetään ns. vapaiksi radikaaleiksi. Nämä vapaat radikaalit reagoivat ympärillään oleviin aineisiin elimistössä hapettamalla niitä. 

Vapaat radikaalit syntyvät luonnollisesti elimistössä aineenvaihdunnan ja hapettumisprosessien seurauksena, mutta niitä voidaan myös saada ulkoisista lähteistä, kuten tupakansavusta, UV-säteilystä, kemikaaleista ja ilmansaasteista.

Vapaat radikaalit voivat aiheuttaa soluvaurioita ja niitä pidetään merkittävänä tekijänä useiden sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, syöpään ja ikääntymiseen liittyvissä terveysongelmissa.

Vapaiden radikaalien aikaansaama hapettuminen vaurioittaa soluja, aiheuttaen elimistön rapistumista ja sairauksia.

Esimerkkinä, mitä vahinkoa hapettuminen voi ihmisen kehossa saada aikaan, on diabeetikon jalkaongelmat. Pahimmillaan hapettuminen tuhoaa diabeetikon jalkojen verenkiertoelimistön ja päädytään jalan tai molempien jalkojen amputaatioon. 

Kyse on varsin merkittävästä terveysilmiöstä. Jokainen voi kuitenkin itse vaikuttaa elämäntavoillaan ja ravintovalinnoillaan terveyteensä.

Antioksidantit neutraloivat elimistössä haitallisia hapetusreaktioita, edistäen hyvän terveyden ylläpitämistä.

Suojaravintoaineiden ja antioksidanttien käyttö

Terveydellisesti hyvän ravinnon saamiseksi kannattaa syödä monipuolisesti erilaisia kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, pähkinöitä, siemeniä ja kalaa. Eläinperäisten tuotteiden käyttöä kannattaa vähentää ja korvata kasvisperäisillä proteiinin lähteillä. Myös antioksidantteja sisältävien ruokien syöminen, kuten marjat, vihreät vihannekset ja hedelmät, on tärkeää.

Parhaassa tapauksessa monipuolisella vihanneksia, marjoja ja hedelmiä sisältävällä ravinnolla on mahdollista turvata elimistölle riittävästi suojaravintoaineita ja antioksidantteja. Päästäkseen tähän ihannetilaan, on ihmisen oltava varsin valveutunut jokapäiväisen ravintonsa koostamisessa. Tarvittaessa voit varmistaa ja täydentää ravitsemustasi ravintolisillä.

Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa elämäntavoillaan ja ravintovalinnoillaan. Tärkeitä asioita ovat terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, riittävä uni, stressin hallinta, tupakoimattomuus ja alkoholin kohtuullinen käyttö.

Life: Terveystuotteita hyvinvointiin*

Klikkaa ja hanki: Monivitamiinit, kivennäisaineet ja antioksidantit*

Lähteet
Aro, A., Mutanen, M., Uusitupa, M. (toim.) 2012: Ravitsemustiede. 4.painos. Duodecim, Helsinki.

Brever, Sarah. 2011. Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet. Readme, Hämeenlinna.

Koskenvuo, Kimmo. (toim.) 2003. Sairauksien ehkäisy. 2.painos. Duodecim, Jyväskylä.

Peltosaari, L., Raukola, H., Partanen, R. 2002. Ravitsemustieto. Otava, Keuruu.

Ruokavirasto. (2017). Proteiini. [online] Available at: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravintoaineet/proteiini/ [Accessed 26 Jan. 2023].

Suojaravintoaineet ja antioksidantit

Askel Terveyteen. (2020). Mitä telomeerit ovat? [online] Available at: https://askelterveyteen.com/mita-telomeerit-ovat/ [Accessed 11 Jan. 2023].

‌