Seleeni

Seleeni on ihmisen terveydelle välttämätön hivenaine ja antioksidantti. Seleeni on tärkeä hivenaine mm. sydämen, kilpirauhasen ja immuunijärjestelmän toiminnalle. Suomen maaperässä on kuitenkin vähän seleeniä. Seleeniä on sen takia ryhdytty lisäämään viljelyn yhteydessä suomalaisille pelloille lannoitteena 1984 lähtien.


Seleenin tehtävät

Seleeniä tarvitaan solujen normaaliin kasvuun ja immuniteettiin. Se mm. suojaa monilta rappeuttavilta sairauksilta, edistää immuunijärjestelmän ja kilpirauhasen normaalia toimintaa.

Seleenin yksi monista välttämättömistä tehtävistä elimistössä on toimia elimistön antioksidanttipuolustuksen osana. E-vitamiini vahvistaa ja täydentää seleenin toimintaa ja elimistöä suojaavaa vaikutusta.

Seleeni toimii glutationiperoksidaasientsyymien keskeisenä rakenneosana ja nämä entsyymit suojaavat soluja ja kudoksia vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta.

Seleeni tehostaa myös elimistön immuunijärjestelmän toimintaa merkittävästi. Seleeniä tarvitaan vasta-aineiden tuotantoon, jotka torjuvat virus- ja bakteeri-infektioita. Seleenin riittävä saanti suojaa mm. vakavalta influenssainfektiolta.

Seleenin on havaittu estävän syöpäsolujen lisääntymistä laboratoriossa, siten riittävä seleenin saanti saattaa alentaa syöpäriskiä.

Kilpirauhasessa on eniten seleeniä ihmisen elimistössä. Kun seleenin ja jodin saanti on riittävää, se suojaa kilpirauhasta vajaatoiminnalta.

Seleeni on tärkeä antioksidantti aivoissa, jossa se suojaa aivosoluja hapettumiselta. Seleeni suojaa aivoja dementialta ja muilta aivoja rapistavilta sairauksilta.

Seleeni osallistuu elimistössä:

- sydämen ja verenkierron normaaliin toimintaan
- aineenvaihduntaan ja kudosten uusiutumiseen
- solujen ja kudosten suojelemiseen antioksidanttina
- immuunijärjestelmän toiminnan vahvistamiseen
- edistäen normaalia kilpirauhasen toimintaa.

Seleenin saanti ja tarve

Seleenin saanti on ollut Suomessa aiemmin niukkaa, sillä maaperässämme on liian vähän seleeniä. Siksi seleeniä on alettu lisäämään tuotantoeläinten rehuun ja myöhemmin myös maaperään pelloille lannoitteena viljan viljelyn yhteydessä.

Tärkeimmät seleenin saantilähteet ovat liha (sika, nauta, kana) ja sisäelimet, kala, viljatuotteet, kananmuna ja juustot.

Suositeltava päivittäinen seleenin vähimmäissaanti lapsille on 15-30 mikrogrammaa päivässä, miehille 40-60 mikrogrammaa päivässä, naisille 40-50 mikrogrammaa päivässä, raskaana oleville ja imettäville naisille 60 mikrogrammaa päivässä.

Seleeniä voi tarvittaessa ottaa lisäravinteena, kun halutaan saada lisäsaannilla terveyshyötyjä. Seleenin suurin hyväksyttävä saanti on aikuisille 300 µg päivässä.

Lähteet
Brewer, S. (2011). Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet. Helsinki: Readme.fi.

Dr Sarah Brewer (2017). Selenium... [online] Dr Sarah Brewer. Available at: https://drsarahbrewer.com/supplements/selenium-benefits?cn-reloaded=1 [Accessed 21 Apr. 2020].

Ruskoaho, H., & Anttila, V. (2018). Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia / toimittajat Heikki Ruskoaho ym. Kirjoittajat Veli-Jukka Anttila ym. Helsinki: Duodecim.

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. (n.d.). [online] Available at: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf.

Uusitupa, M., Mutanen, M., & Aro, A. (2012). Ravitsemustiede. Helsinki: Duodecim.