Psyykkinen hyvinvointi

Psyykkinen hyvinvointi ja terveys on henkisen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän haasteista, toteuttamaan itseään ja kykyjään, oppimaan uusia asioita, tekemään työtä ja toimimaan osana yhteisöä.

Kuva: Pixabay

Psyykkinen hyvinvointi on tärkeä osa terveyttä ja hyvinvointia, joka tukee kykyämme tehdä päätöksiä, rakentaa ihmissuhteita ja muokata maailmaa, jossa elämme. Psyykkinen hyvinvointi on kokonaisvaltaista henkistä terveyttä ja toimintakykyä, se on mielenrauhaa ja tyytyväisyyttä elämään.


Mitä on psyykkinen hyvinvointi ja terveys

Psyykkinen hyvinvointi tarkoittaa hyvinvoinnin tilaa, jossa ihminen ymmärtää omat mahdollisuutensa, pystyy selviytymään elämän normaaleista vaatimuksista, kykenee tekemään työtä ja osallistumaan oman yhteisönsä toimintaan (WHO).

Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia, hyvää mielenterveyttä ja hyvää oloa. Psyykkinen hyvinvointi on positiivista mielenterveyttä eli kokonaisvaltaista hyvää oloa ja kukoistamista, jossa ihminen tuntee olonsa hyväksi.


Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät:

1. fyysisen elinympäristön olosuhteet

2. tulot ja taloudellinen tilanne

3. fyysinen kunto ja terveys

4. sosiaalisen elämän laatu eli ihmissuhteet

5. koulutustaso

6. työ ja yhteiskunnallinen asema

7. ihmisen yksilölliset ominaisuudet ja käyttäytyminen.


Fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, kulttuuriset, henkiset ja muut elämään liittyvät tekijät vaikuttavat psyykkiseen hyvinvointiin. Henkisen ja fyysisen terveyden välillä on erottamaton yhteys.

Psyykkiseen hyvinvointiimme vaikuttaa, miten ajattelemme, tunnemme, toimimme, teemme valintoja ja elämme suhteessa muihin. Psyykkistä hyvinvointia suojaavia tekijöitä ovat emotionaaliset ja sosiaaliset taitomme ja ominaisuutemme sekä positiivinen sosiaalinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, ihmisarvoinen työ, turvalliset asuinalueet ja yhteisön yhteenkuuluvuus.

Hyvän yhteiskunnan tehtävä on muokata elinympäristön fyysisiä, sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteita ja siten luoda kodeille, kouluille, työpaikoille ja laajemmin yhteisölle suotuisat olosuhteet, jotka suojelevat ja edistävät ihmisten psyykkistä hyvinvointia. Valtion tärkein tehtävä onkin edistää kansalaisten hyvinvointia ja onnellisuutta.


Miten parantaa psyykkistä hyvinvointia ja toimintakykyä

Jokainen ihminen voi omilla toimillaan, valinnoillaan ja elämäntavoillaan tukea psyykkistä hyvinvointiaan ja toimintakykyään. Omaksumalla terveellisen elämäntavan, edistät omaa psyykkistä hyvinvointiasi ja elämästä iloitsemista nyt ja tulevaisuudessa.

Hyvä ravinto, päivittäinen liikunta ja riittävä uni ovat terveellisen elämän perusta. Terveet elämäntavat pitävät sinut kunnossa, energisenä ja vähentävät riskiä sairastua. Kyse on fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Pitkän ja onnellisen elämän saamiseksi sinun tulee omaksua terveellinen elämäntapa. Seuraavat tekijät vaikuttavat psyykkiseen hyvinvointiisi:


Positiivinen elämänasenne

Aivan kuten kehon lihakset vaativat fyysistä harjoittelua vahvistuakseen ja kestääkseen, samoin vaatii myös mieli henkistä harjoittelua kestääkseen päivittäisen elämän rasituksia. Joka päivä voit ajatella jotakin myönteistä ja positiivista elämääsi liittyvää. Muistuta itseäsi päivittäin asioista, joista voit olla kiitollinen. 

Opettele myönteistä sisäistä puhetta itsesi ja elämäsi suhteen, muuttamalla negatiiviset ajatukset positiivisiksi. Hyvät ja terveelliset ajatukset ovat yhtä tärkeää mielelle kuin ravitseva ruoka keholle.


Säännöllinen liikunta

Harrasta säännöllistä liikuntaa. Jokapäiväinen liikunta parantaa merkittävästi mielialaasi ja yleistä terveyttäsi. Liikunnan on todettu lisäävän fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä vähentävän masennuksen ja ahdistuksen oireita. 

Kuntoile säännöllisesti, sillä säännöllinen kuntoliikunta, yksin tai yhdessä muiden kanssa, parantaa fyysistä kuntoa ja pitää mielen virkeänä. Liikunta aktivoi ja lisää onnistumisen tunnetta. Harjoittelu edistää myös endorfiinien, neurokemikaalien, vapautumista, joilla on mielialaa kohottava vaikutus.


Terveellinen ravinto

Syö terveellisiä, säännöllisiä aterioita ja huolehdi nesteytyksestä. Tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio sekä runsas vesi parantaa energiaasi ja mielialaasi koko päivän ajan.

Sydämesi, lihaksesi, luusi, immuunijärjestelmäsi ja muut kehosi järjestelmät ovat riippuvaisia jatkuvasta ravintoaineiden saannista solujen kasvua ja aineenvaihduntaa varten. Sinun tulee syödä monipuolisesti saadaksesi välttämättömät ravintoaineet proteiinien, vitamiinien, hiilihydraattien, kivennäisaineiden ja rasvojen muodossa.

B-vitamiinit, erityisesti folaatti (B9), pyridoksiini (B6) ja kobalamiini (B12) ovat tärkeitä hermoston toiminnalle ja niillä on useita tehtäviä aivojen terveyden ylläpitämisessä. Kaikki B-vitamiinit osallistuvat mielialan säätelyyn aivojen välittäjäaineiden tuotannossa.

Omega-3 rasvahapot, joita löytyy rasvaisista kylmän veden kaloista, kuten lohesta ja makrillista, edistävät yleistä terveyttä, aivojen terveyttä ja siten parantavat psyykkistä hyvinvointia monin eri tavoin.


Riittävä uni

Aseta uni ja lepo tärkeälle sijalle. Pidä kiinni aikataulusta ja varmista, että nukut tarpeeksi. Laitteista ja näytöistä tuleva sininen valo voi vaikeuttaa nukahtamista, joten vähennä puhelimen tai tietokoneen sinistä valoa ennen nukkumaanmenoa. Seitsemästä yhdeksään tuntia yöunta päivittäin pidetään optimaalisena useimmille ihmisille terveellisen elämäntavan kannalta.


Sosiaalinen elämä

Hyvät ihmissuhteet muihin on erittäin tärkeä psyykkistä hyvinvointia edistävä tekijä. Se tarkoittaa suhteita perheeseen, ystäviin, työtovereihin ja muihin yhteisön jäseniin. Ajan ja energian sijoittaminen ihmissuhteisiin voi tuottaa hyvinvointia kaikille osapuolille. 

Hyvät ihmissuhteet tukevat emotionaalista hyvinvointiasi. Keskusteleminen läheisten ja ystävien kanssa lisäävät psyykkistä hyvinvointia. Vietä aikaasi ihmisten kanssa, jotka saavat sinut tuntemaan olosi hyväksi, eikä ihmisten kanssa, jotka kuluttavat energiaasi ja saavat sinut tuntemaan olosi stressaantuneeksi ja ahdistuneeksi.

Varaa aikaa viettää läheisten kanssa. Vietä aikaa perheesi ja ystäviesi kanssa. Jaa hyviä muistoja. Kerro ihmisille, kuinka tärkeitä he ovat sinulle.


Oma koti

Sinulla on hyvä olla oma koti, joka on rauhallinen ja hiljainen. Omassa kodissa pystyt rentoutumaan ja saamaan mielenrauhaa. Voit tehdä omasta kodista paratiisin, hyvän mielen kodin. Rauhallinen ja rentouttava ilmapiiri ja kauniisti sisustettu koti on täydellinen auttamaan sinua poistamaan fyysistä ja psyykkistä stressiä sekä lepäämään ja lataamaan voimia uuteen päivään. 


Työelämä

Työsi on tärkeää aineelliselle hyvinvoinnillesi, joten on tärkeää, että pidät työstäsi hyvää huolta. Voit tehdä tämän kehittämällä jatkuvasti itseäsi, niin että voisit työssäsi toteuttaa itseäsi tyydyttävällä tavalla. Kiinnostava ja mielekäs työ lisää hyvinvointiasi.

Koeta kuitenkin säilyttää työn ja yksityiselämän tasapaino. Olisi hyvä löytää tasapaino näiden kahden maailman välillä, kotisi ja työpaikkasi. Löydät tämän ottamalla itsellesi riittävästi aikaa stressin poistamiseen ja rentoutumiseen. Nuku, lepää, mene pitkille kävelyille ja vietä aikaa läheisten ja ystäviesi kanssa.


Itsetuntemus

Sinun on hyvä oppia tuntemaan itseäsi, että olisit tietoinen ajatuksistasi ja tunteistasi. Kiinnitä huomiota ajatuksiisi ja tunteisiisi, sekä niiden laatuun. Jos haluat tuntea olosi onnelliseksi, sinun on opeteltava ajattelemaan positiivisesti ja oltava kiitollinen siitä, mitä sinulla on.

Pyri kehittämään elämänasennettasi ja ajatteluasi positiivisemmaksi, korvaa negatiiviset ajatukset optimistisilla ajatuksilla. Koeta olla aktiivinen ja tehdä itsellesi myönteisiä asioita joka päivä.

Pidä itsestäsi hyvää huolta, nukkumalla ja syömällä terveellisesti ja käytä aikaa itsellesi tärkeään harrastukseen. Älä vaadi itseltäsi liikaa, vaan vähennä kuormitustasi ja kevennä taakkojasi.

Yritä selvittää, mikä tuo sinulle rauhaa, iloa ja mielihyvää. Löydä harrastuksia tai aktiviteetteja, joista todella tykkäät. Ole vähemmän itsekriittinen ja myötätuntoisempi itsellesi. On tärkeää olla ystävällinen itsellesi eikä kritisoida itseään jatkuvasti. Tunnet olosi onnellisemmaksi, jos kohtelet itseäsi ystävällisesti ja myötätuntoisesti.

Ota aikaa hidastaaksesi elämääsi. Sen sijaan, että ryntäisit kiireisesti läpi elämäsi ja yrittäisit saada asioita aikaan, ota aikaa olla läsnä ja nauttia hetkestä.


Kulttuuri lisää hyvinvointia

Kulttuuri on ihmisyhteisön henkisten, älyllisten, emotionaalisten ja aineellisten asioiden rakennelma, ja se koostuu tieteistä, taiteista, arvoista, uskomuksista (uskonnot), traditiosta ja yhteisistä elämäntavoista. 

Kulttuurin vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen on tutkittu laajasti, joissa on todettu, että kulttuuria ja taiteita paljon harrastavat ihmiset pysyvät terveempinä ja elävät pitempään kuin kulttuuria vähän harrastavat ihmiset.

Kulttuuriaktiviteetit ovat hyvinvointia parantavaa lääkettä, sillä kulttuuriharrastukset tuottavat ihmiselle iloa, hyvää mieltä, terveyttä ja pitkää ikää.


Yhteenveto

Jokainen ihminen on luonnostaan sellainen, että hän pyrkii saamaan mielihyvää, olemaan onnellinen ja välttämään mielipahaa ja kärsimystä. Tätä sanotaan psykologiassa mielihyväperiaatteeksi. 

Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaa kaikki elämän osa-alueet ja psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi ihmisen olisi pyrittävä kokonaisvaltaisesti vaikuttamaan omaan ja toisten elämään hyvinvointia edistävästi ja kohentavasti.

Jostakin on kuitenkin aloitettava ja ehkäpä paras tapa onkin yrittää muuttaa elämänasennettaan myönteisemmäksi ja ajatuksiaan positiivisemmaksi. Sitä kautta on hyvä lähteä tekemään parannuksia ja muutoksia muillakin osa-alueilla elämässään. Myönteisellä ja aktiivisella toiminnalla on mahdollista kohentaa psyykkistä hyvinvointia ja olla onnellinen.


Lue lisää onnellisuusartikkeleita






Keywords: psyykkinen terveys, psyykkinen toimintakyky, psyykkinen hyvinvointi, henkinen terveys, 
liikunta ja psyykkinen hyvinvointi, työ, tulot, palkka, fyysinen kunto, terveys, ihmissuhteet, koulutus, ravinto, uni, sosiaalisuus, oma koti, itsetuntemus, kulttuuri, onnellisuus


Lähteet

Webtieto.com. (2022). Itsehoito-opas. [online] Available at: https://www.webtieto.com/p/itsehoito.html [Accessed 15 Sep. 2022].

WHO (2022). Mental health: strengthening our response. [online] Who.int. Available at: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-health-strengthening-our-response [Accessed 15 Sep. 2022].

National Institute of Mental Health (NIMH). (2021). Caring for Your Mental Health. [online] Available at: https://www.nimh.nih.gov/health/topics/caring-for-your-mental-health [Accessed 15 Sep. 2022].

Nhp.gov.in. (2017). Mental Health | National Health Portal of India. [online] Available at: https://www.nhp.gov.in/healthlyliving/mental-health [Accessed 15 Sep. 2022].

Healthdirect.gov.au. (2022). Good mental health. [online] Available at: https://www.healthdirect.gov.au/good-mental-health [Accessed 15 Sep. 2022].

Duodecim Terveyskirjasto. (2021). Kulttuuri ja terveys. [online] Available at: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01283/kulttuuri-ja-terveys?q=kulttuuri [Accessed 21 Sep. 2022].

Aarninsalo, P., Kampman, O., Heiskanen, T., Holi, M., Huttunen, M. O. Tuulari, J. 2017. Masennus. 1. painos. Helsinki: Duodecim.