A-vitamiinin tehtävä ja saanti
A-vitamiinilla on monia tehtäviä elimistössä. Se osallistuu mm. silmien ja näköaistimuksen toimintaan osana verkkokalvon näköpigmenttiä.A-vitamiini ylläpitää ihon ja limakalvojen hyvinvointia sekä tehostaa immuunijärjestelmää ja vastustuskykyä. A-vitamiini myös edistää solujen jakautumista ja uusiutumista.
Aivan erityisen tärkeää A-vitamiini on keuhkojen hyvinvoinnille, sillä se ylläpitää keuhkojen limakalvojen terveyttä ja siten ehkäisee hengitystie- ja keuhkoinfektioita.
A-vitamiinia saadaan eläinkunnan tuotteista kuten maksa, maito, voi, juusto, kananmunat ja rasvaiset kalat sekä karotenoideina värikkäistä kasviksista kuten porkkanasta. Karotenoideja on luonnossa runsaasti. Beetakaroteeni muuntuu parhaiten A-vitamiiniksi. Rasva edistää A-vitamiinin imeytymistä.
Ruuansulatuskanavasta A-vitamiini varastoituu maksaan. Maksasta A-vitamiini vapautuu verenkiertoon.
A-vitamiinin puutos
A-vitamiinin puutos aiheuttaa ihon kuivumista, heikentää limakalvojen terveyttä ja vaikeuttaa hämärässä näkemistä. Hämäräsokeus on heikentynyttä kykyä nähdä hämärässä, sitä ja muita puutosoireita voidaan hoitaa antamalla A-vitamiinia. A-vitamiinin puutos heikentää merkittävästi vastustuskykyä ja altistaa mm. hengitystie- ja keuhkoinfektioille.A-vitamiinin tarve
A-vitamiinin saantisuositus on miehille 600-900 mikrogrammaa päivässä ja naisille 600-700 mikrogrammaa päivässä sekä lapsille 300-400 mikrogrammaa päivässä. Raskaana oleville naisille päivän tarve on 800 mikrogrammaa ja imettäville äideille 1100 mikrogrammaa.EU:n Elintarviketurvallisuusviraston mukaan on A-vitamiinin päiväntarve miehille 750 µg ja naisille 650 µg, vauvoille ja lapsille 250–750 µg ja raskaana oleville naisille 700 µg.
Suurin turvallinen saanti aikuisille on 3000 µg/vrk.
Raskaana olevan naisen on vältettävä liikasaantia, sillä siitä on haittaa kehittyvälle sikiölle. Siksi maksan syöntiä ja A-vitamiinia sisältäviä valmisteita kehotetaan välttämään raskauden aikana. Kasviksista saatavista karotenoideista ei sen sijaan ole haittaa.
Lue tarkemmin: Maksan ja maksaruokien käyttö
Lähteet
Aro, A. k., Mutanen, M., Uusitupa, M. k. & Aantaa, R. k. (2012). Ravitsemustiede (4. uud. p.). Helsinki: Duodecim.
Brewer, S. (2011). Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet. Helsinki: Readme.
European Food Safety Authority. (2015). Dietary reference values: Vitamin A advice published. [online] Available at: http://www.efsa.europa.eu/en/press/news/150305 [Accessed 8 Apr. 2020].
Ruskoaho, H., & Anttila, V. (2018). Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia / toimittajat Heikki Ruskoaho ym. Kirjoittajat Veli-Jukka Anttila ym. Helsinki: Duodecim.
Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. [online] Available at: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf.
Ruokavirasto. (2018). Maksan ja maksaruokien käyttö. [online] Available at: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/turvallisen-kayton-ohjeet/maksan-ja-maksaruokien-kaytto/ [Accessed 9 Apr. 2020].