E-vitamiini on vitamiini ja antioksidantti, joka toimii parhaiten yhteistyössä muiden antioksidanttien kanssa, kuten beetakaroteenin, C-vitamiinin ja seleenin. E-vitamiini vahvistaa myös vastustuskykyä.
E-vitamiinin tehtävä elimistössä
E-vitamiinin tärkeimpänä tehtävänä on toimia elimistön soluja suojaavana antioksidanttina. Solujen aineenvaihdunnan tuloksena syntyy ns. vapaita happiradikaaleja, jotka voivat vahingoittaa solujen rakennetta. E-vitamiini ehkäisee myös verihyytymien muodostumista eli veritulppia, sekä hidastaa ikääntymisestä aiheutuvaa yleistä elimistön rapistumista.E-vitamiinia on elimistössä eniten kudosten solukalvoissa. Näitä solukalvoja E-vitamiini suojaa hapetusvaurioilta. Solukalvot ovat erityisen herkkiä hapettumiselle, koska niiden rakenteissa on runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja. E-vitamiini ehkäisee myös veressä kiertävien rasvojen, kuten kolesterolin hapettumista.
Elimistöllä on antioksidanttipuolustus torjumassa ja neutraloimassa vapaiden radikaalien haitallisia vaikutuksia. Jos ihmisen elimistössä on puutetta antioksidanteista, se johtaa oksidatiiviseen stressiin eli hapetustressiin, jossa elimistö ei kykene torjumaan soluvaurioita. Se taas johtaa elimistön rapistumiseen, vanhenemiseen ja terveyden heikkenemiseen.
E-vitamiini suojaa ihmisen elimistöä ja terveyttä yhdessä muiden antioksidanttien kanssa osana antioksidatiivista puolustusta. Erityisesti C-vitamiini tehostaa E-vitamiinin vaikutusta. E-vitamiini osallistuu myös immuunijärjestelmän toimintaan parantaen ja vahvistaen immuunivastetta ja vastustuskykyä ja se pystyy yhdessä seleenin kanssa lisäämään vasta-aineiden tuotantoa.
E-vitamiinin saanti ja tarve
Elimistö säätelee tarkasti tarvitsemansa E-vitamiinin määrää. Rasva edistää E-vitamiinin imeytymistä ruoansulatuskanavasta elimistöön.E-vitamiinin suositeltava vähimmäissaanti lapsille on 3-6 mg/vrk, miehille 8-10 mg/vrk, naisille 7-8 mg/vrk, raskaana olevat ja imettävät naiset 10-11 mg/vrk.
Antioksidanttisuojan tehostamiseen voi käyttää suosituksia suurempia annosmääriä, mutta suurin hyväksyttävä saanti 300 mg/vrk pitkäaikaisessa käytössä on hyvä huomioida.
Hyviä E-vitamiinin saantilähteitä ovat kasviöljyt, pähkinät, vehnänalkiot ja täysjyvävilja. E-vitamiinia muodostuu ainoastaan kasveissa, siksi tärkein E-vitamiinin lähde on kasvikunnan tuotteet, etenkin kasviöljyt ja siemenet.
Lähteet
Fineli.fi. (2020). Ravintotekijä – E-vitamiini. [online] Available at: https://fineli.fi/fineli/fi/ravintotekijat/2299 [Accessed 9 Apr. 2020].
Brewer, S. (2011). Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet. Helsinki: Readme.fi.
Uusitupa, M., Mutanen, M., & Aro, A. (2014). Ravitsemustiede. Helsinki: Duodecim.
Ruskoaho, H., & Anttila, V. (2018). Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia / toimittajat Heikki Ruskoaho ym. Kirjoittajat Veli-Jukka Anttila ym. Helsinki: Duodecim.
Dr Sarah Brewer (2016). Vitamin E... [online] Dr Sarah Brewer. Available at: https://drsarahbrewer.com/a-z-of-vitamins/vitamin-e [Accessed 14 Apr. 2020].
Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. (n.d.). [online] Available at: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf.