 |
| Suomalainen eudaimonia. Kuva: Gemini |
Eudaimonia eroaa hedonistisesta onnellisuuskäsityksestä siinä, että eudaimonia painottaa elämän pitkäaikaista tyytyväisyyttä, onnistumista ja mielekkyyttä, kun taas hedonismi keskittyy hetkellisiin lyhytaikaisiin nautintoihin.
Aristoteleen eudaimonia
Aristoteles piti eudaimoniaa ihmisen korkeimpana päämääränä, joka saavutetaan hyveellisen elämän kautta. Hänen mukaansa eudaimonia ei ole pelkkä tunne tai nautinto, vaan pitkäaikainen hyvinvoinnin tila, jossa ihminen toteuttaa parasta mahdollista itseään.
Aristoteleen mukaan eudaimoniaa voi tavoitella harjoittamalla hyveitä (areté), kuten rohkeutta, oikeudenmukaisuutta ja viisautta. Eudaimonia saavutetaan kohtuullisuuden (mesotes) periaatteella, jossa pyritään elämään tasapainoisesti ja välttämään äärimmäisiä elämäntapoja.
Platonin eudaimonia
Platon yhdisti eudaimonian sielun harmoniaan ja viisauteen. Hänen mukaansa ihminen saavuttaa todellisen hyvinvoinnin, kun sielun kolme osaa (järki, tunne ja halu) ovat tasapainossa ja järki hallitsee muita.
Platonin mukaan sielu koostuu kolmesta osasta:
1. Järki (logistikon)
Tämä on sielun korkein osa, joka vastaa järkevästä ajattelusta, viisaudesta ja totuuden tavoittelusta.
2. Tunne (thymoeides)
Tämä osa liittyy rohkeuteen, kunnianhimoon ja oikeudenmukaisuuden tunteeseen. Se toimii järjen tukena mutta voi myös johtaa ylpeyteen tai vihastumiseen.
3. Halut tai vietit (epithymetikon)
Tämä on sielun matalin osa, joka ohjaa perustarpeita, kuten nälkää, seksuaalisuutta ja mukavuudenhalua. Se voi houkutella liialliseen nautinnon tavoitteluun, ellei järki hallitse sitä.
Platon katsoi, että ihminen saavuttaa eudaimonian, kun järki hallitsee, tunne tukee sitä ja halut pysyvät kohtuudessa. Tämä sielullinen sopusointu heijastuu myös oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan.
Platon painotti, että eudaimonia ei voi perustua aistillisiin nautintoihin, vaan se saavutetaan filosofisen ajattelun ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan kautta. Platon korosti myös, että hyvä elämä löytyy henkisestä elämästä, johon viisas ihminen pyrkii ymmärryksensä kautta.
Eudaimonismi ja hedonismi
Eudaimonismi ja hedonismi ovat erilaisia onnellisuuskäsityksiä. Eudaimoniassa pääpaino on elämän kokonaisvaltaisessa onnistumisessa. Hedonismi keskittyy nautintojen hakemiseen ja kärsimyksen välttämiseen (mielihyväperiaate).
Sivistynyt hedonismi sopii hyvin yhteen eudaimonisen elämäntavan kanssa, kuten:
- Taide ja kulttuurinautinnot
- Terveellinen ruokavalio
- Luonnossa liikkuminen
- Laadukas uni
- Hyvä seura (perhe, ystävät)
- Hyvät harrastukset
Liiallinen hedonismi, joka ei sovi eudaimoniseen elämäntapaan:
1. Välittömän mielihyvän ja nautinnon kiihkeä tavoittelu (nautintokeskeinen hedonismi).
2. Fyysisten tarpeiden liioittelu, kuten ylensyönti, päihteiden käyttö tai seksuaalinen irstailu ja pornoilu.
3. Egoistinen itsekeskeinen hedonismi, joka keskittyy pelkästään oman nautinnon maksimointiin, välittämättä muiden ihmisten hyvinvoinnista tai eettisistä seurauksista.
Karkea hedonismi johtaa turhautumiseen, riippuvuuksiin (addiktiot), moraalisiin ongelmiin (omatunto) ja terveys- talous- ja ihmissuhdeongelmiin, mikä on ristiriidassa eudaimonian kanssa, joka painottaa pitkäjänteistä tasapainoista hyvinvointia ja hyveitä. Fyysisten aistinautintojen suhteen järkevä kohtuullisuus on hyvä periaate.
Eudaimonia edellyttää moraalisuutta ja yhteisöllisyyttä, joten pelkkä oman edun tavoittelu ei sovi sen periaatteisiin.
Eudaimonian osatekijät
Eudaimonian saavuttaminen edellyttää sekä henkistä että käytännön elämän tasapainoa. Keskeisiä osatekijöitä ovat:
Hyveet (areté): Aristoteleen mukaan hyveet ovat luonteenpiirteitä tai ominaisuuksia, jotka mahdollistavat ihmisen potentiaalin toteutumisen. Näitä ovat esimerkiksi rohkeus, kohtuullisuus ja viisaus. Hyveiden harjoittaminen johtaa eudaimoniaan, sillä ne ohjaavat ihmistä toimimaan moraalisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Merkityksellisyys: Elämän kokeminen merkitykselliseksi on olennainen osa eudaimoniaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yksilö kokee elämänsä tarkoitukselliseksi ja tuntee olevansa osa jotain suurempaa (elämän tarkoitus).
Ihmissuhteet: Laadukkaat ja läheiset ihmissuhteet edistävät eudaimoniaa tarjoamalla tukea, rakkautta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Itsensä toteuttaminen: Omien kykyjen ja potentiaalin hyödyntäminen sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen lisäävät elämän täyttymystä.
Miten edistää eudaimoniaa
Eudaimonian edistäminen omassa elämässä vaatii aktiivista itsereflektiota ja tietoisia valintoja. Tässä muutamia keinoja:
Hyveiden harjoittaminen: Pyrkimys kehittää ja ylläpitää hyveitä, kuten rehellisyyttä, rohkeutta ja myötätuntoa, auttaa elämään moraalisesti kestävää elämää.
Tavoitteiden asettaminen: Selkeiden ja merkityksellisten tavoitteiden asettaminen antaa elämälle suuntaa ja tarkoitusta.
Ihmissuhteiden vaaliminen: Panostaminen läheisiin ihmissuhteisiin ja yhteisöllisyyteen lisää hyvinvointia ja onnellisuutta.
Itsensä kehittäminen: Uusien taitojen oppiminen ja itsensä haastaminen edistävät henkilökohtaista kasvua ja tyytyväisyyttä.
Tasapaino: Työn, vapaa-ajan ja levon tasapainottaminen on tärkeää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.
Suomalaisten eudaimonia
Suomalainen eudaimonia ja hyvä elämä liittyvät moniin elämänalueisiin ja arvoihin, kuten hyvinvointiin, itsensä toteuttamiseen ja yhteisöllisyyteen. Suomessa eudaimonian ja hyvän elämän osa-alueita ovat:
Fyysinen hyvinvointi: Terveys, liikunta ja hyvä ravitsemus ovat tärkeä osa suomalaista hyvää elämää. Luonto, ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat keskeisiä elementtejä suomalaisten hyvinvoinnissa.
Mielen hyvinvointi: Mielen rauha, psykologinen tasapaino ja itsetuntemus ovat keskeisiä osia eudaimoniassa. Suomessa henkinen hyvinvointi ja onnellisuus on arvostettu osa elämää.
Itsensä toteuttaminen ja elämän merkitys: Eudaimoniaan kuuluu se, että elää omien arvojensa mukaisesti. Suomessa tämä ilmenee muun muassa työelämässä, jossa arvostetaan mahdollisuuksia kehittyä ja toteuttaa itseään. Elämän merkitys ja tarkoitus voi liittyä myös perheeseen, ystäviin ja omaan yhteisöön.
Yhteisöllisyys ja sosiaalinen hyvinvointi: Hyvä elämä suomalaisessa elämässä korostaa muiden tukemista ja yhteisöllisyyttä. Perhe, ystävät ja laajempi yhteisö tuovat syvää merkityksellisyyttä elämään. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä arvoja, jotka tukevat yhteisön hyvinvointia.
Luonto ja ympäristö: Suomessa luonto on erittäin tärkeä osa hyvää elämää. Luontokokemukset, kuten metsässä kävely tai talvinen hiihto, edistävät eudaimoniaa ja lisäävät elämänlaatua. Lisäksi ekologinen kestävyys ja ympäristötietoisuus ovat monille suomalaisille tärkeitä.
Työ ja elämäntavoite: Työ ei ole pelkästään elannon hankkimista, vaan monille se on myös itsensä toteuttamista. Hyvä työelämä on joustavaa, tarjoaa mahdollisuuden kehittymiseen ja huomioi työn ja vapaa-ajan tasapainon.
Tasapaino ja yksinkertaisuus: Hyvän elämän tavoittelu Suomessa voi tarkoittaa myös yksinkertaista elämäntapaa ja tasapainoa. Liiallinen kuluttaminen ei ole arvostettua ja usein arvostetaan enemmän elämän pienistä asioista nauttimista, kuten rauhallisista hetkistä perheen kanssa, taiteesta tai kulttuurista.
Yhteenveto ja pohdinta
Eudaimonia on syvällinen käsite, joka korostaa elämän kokonaisvaltaista hyvinvointia, merkityksellisyyttä ja hyveiden harjoittamista. Sen saavuttaminen edellyttää tietoista pyrkimystä elää moraalisesti kestävää ja tarkoituksellista elämää.
Suomalaisessa elämänmenossa eudaimonia näkyy luonnon arvostamisena, yhteisöllisyytenä ja henkilökohtaisena kasvuna. Jokainen meistä voi edistää omaa eudaimoniaansa tekemällä tietoisia valintoja, jotka tukevat henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä elämän mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä.
Lue lisää: Onni - Onnellisuusopas
Lähteet
Aristoteles & Knuuttila, S. 1989. Nikomakhoksen etiikka. [Uud. laitos]. Hki: Gaudeamus.
Duignan, B. (1998). Eudaimonia | Definition & Facts. [online] Encyclopedia Britannica. Available at: https://www.britannica.com/topic/eudaimonia [Accessed 6 Feb. 2025].
Aristotelian term for happiness or welfare. [online] Wikipedia.org. Available at: https://en.wikipedia.org/wiki/Eudaimonia [Accessed 6 Feb. 2025].
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2024). Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet - THL. [online] Available at: https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-osa-alueet-ja-osallisuuden-edistamisen-periaatteet? [Accessed 12 Feb. 2025].